sunnuntai 28. huhtikuuta 2013

Odota kun ruotoni oikaisen

Aamu ei luvannut niin hienoa päivää kuin tästä kehkeytyi. Näytti sateiselta, joten ensimmäiset kaksi pyykkikoneelliset laitoin sisälle kuivamaan. Mutta keli siitä parani, joten kaksi seuraavaa koneellista vein ulos ja nyt ne on jo viikattukin.

Kaunis keli vei lopulta puutarhatöihin. Päivän mittaan on puutarhassa syntynyt siistiä jälkeä jo jonkin verran, vaikka vasta alussa ollaan. Kukkapenkkejen talventörröttäjiä on jo jonkin verran karsittu pois. Minulla on niin monta penkkiä ettei tämä olekkaan aivan yksinkertainen homma. Ja uusia vain haaveilen. Vasta muutamasta on saatu siistin näköiset. Pensasaidan alustaa on siistitty ja melkoinen tovi meni siihenkin, kun vaihdoimme uudet narut pyykkitelineeseen. Kauan ne edelliset olivatkin palvelleet.

Nyt onkin sitten olo kuin jyrän alle jääneelle. Vähän aikaa kun istuu, niin ei taida liikkeelle päästä. Luulenpa, että ensi yönä nukuttaa ja voi olla ah ja voi, kun makuulle asettuu. Mutta sitä ennen vielä yksi koneellinen pyykkiä ulos, niille uusille naruille.

Käsityöt ovat nyt hieman hys-hys -juttua. Vähän suurempitöinen projekti, joka rupeaa olemaan puolessa välissä. Kuvia vain ei voi laittaa, kun pitää olla hissukseen sen kanssa. Sen tilalla sitten nuo ihanaiset Mandarin Petit -kerät. Kummallekkin tytölle jotain kesäistä tulossa niistä, kunhan puikot vapautuu. Pidän todella paljon tuosta langasta. Kestää siistinä käyttöä ja on ihana ja riittoisa lanka kutoa. Minun lempparini puuvillalangoista. Nämä ostin Laihialta Ahkeraliisasta siellä käydessäni.

perjantai 26. huhtikuuta 2013

Hopeajuhlia ja muuta menoa

Mennyt viikko on ollut niin täynnä kaikenlaista, että puikot ovat vähemmän ehtineet käsiini. Kohokohta tietenkin viikossa oli se, kun tyttäreni joukkue ylsi Koululiikuntaliiton SM-hopeaan salibandyssa eilen. Pelit pelattiin Helsingissä. Tämä meidän pikkuinen lukiomme siellä suurten kaupunkien lukioiden seassa ja niin vain tytöt nappasivat hopeaa. Hieno juttu!
Käsityöpuolella olen mennyt lankojani läpi ja luopunut joistakin lankakeristä, joista en oikein itse enää innostunut. Kaappeihin ei suinkaan ole vajetta syntynyt, sillä olen myös innokkaasti kotiuttanut lankaa. Mm. nämä ruskeat Caascade 220 tulivat Kujeesta. Suunnitelmakin näille on jo valmiina, mutta näin aluksi olen nauttinut vyyhtien kauniisti ruskeasta väristä. Aivan! En ottanut sinistä, vaan lämpimän ruskean.
Sukkakorillakin olen pistäytynyt. Vihdoinkin mustanharmaa sukka on eristynyt ihan valmiiksi asti. Odottaa vain paria itselleen. Kun ryhdyin jälleen tähän työhön lanka olikin todella mukavaa kudottavaa. Opalin ohutta sukkalankaa. Miksiköhän olen jättänyt työn aikoinaan kesken? Vaaleanpunainen sukka sai kärjen ja odottelee myös paria itselleen. Eikä punainenkaan sukka ole aivan silmukoitta ollut.

Muuten aika onkin mennyt töissä ja muissa riennoissa. Sattui jälleen kaikki samalle viikolle. Maalausremppakaan ei edistynyt tällä viikolla laisinkaan. Niin kiirettä on pitänyt. Ehkä sitten ensi viikolla.

tiistai 23. huhtikuuta 2013

Mustikkasukat

Mahdoton tehtävä kuvata omat jalat niin, että saisi kunnon kuvia. Väittäisin melkein, että ikä on kangistanut kulkijaa. Onni sinänsä, sillä yliliikkuvat niveleni ovatkin olleet koetuksella koko ikäni ja taipuuhan ne vieläkin uskomattomiin suorituksiin. Minulle on ihan tyypillistä saada kädet tai siis ennen peräti kyynärpäät lattiaan taittamalla vain vyötäröltä itseni kaksinkerroin tai muuta vastaavaa tosta noin vain, mutta olen todennut, että onneksi sitä hieman kangistuu. Kuvien otto on joka tapauksessa haastavaa.
Näitä sukkia oli ihan mukava kutoa, vaikka pienillä puikoilla teinkin. Molemmat langat ovat jämäkopastani poimittuja ja väheniväthän ne ihan mukavasti - kumpainenkin. Sukat ovat miellyttävät jalassa ja ainakin kokemukseni molemmista langoista ovat hyvät ennestään. Yksivärinen lanka tasoittaa kummasti tuota kirjavaa ja tekee sille jotenkin rajoja. Näistä tuli jälleen kivat nilkkasukat pidettäväksi ensi talvena töissä sisäkengissä. Työpaikkani lattia on melko kylmä talvella, joten pidän villasukkia jatkuvasti. Eivätkä ole yhtään liikaa. Työni on istumatyötä ja ei siinä pääse niin lämpimäksi. Sukkia pitää siis olla aika monet. Minulla on sukat töihin, kotiin, unisukat ja sitten vielä kahden vahvuisia. Lisäksi on hienostelusukat ja työsukat. Sukkia ei voi koskaan olla liikaa! Eniten on vain käyttöä ihan näille perussukille, joita olen nyt urakoinutkin perheen naisväen varastoihin. Kummasti ne vain talvessa kuluu. Toinen tyttäristä moitti, ettei hän tarvii enempää sukkia, mutta toiselle kyllä saa tehdä. Mitäs sitten kun äiti ei olekkaan enää kutomassa sukkia?
Malli: Perussukka, 64 s, koko 38, 3o1n ribbi
Lanka: OnLinien Supersocke 100 väri 605 ja Fabel väri 107, sininen, 70 g
Puikot: KnitPron 2,25 sormikaspuikot

maanantai 22. huhtikuuta 2013

Haalea kevättaivas

Hups, nämähän valmistui todella nopsaan. Lanka oli niin mukavaa kudottavaa. Pehmeää. Toivottavasti sukat kestää myös Regialle tyypilliseen tapaan.
 Väri oli ainakin mieluinen niin tyttärelle kuin äidillekkin. Sukat tuntuivat ainakin kutoessa lämpimiltä käteen.
Malli: oma perussukka, 3o1n ribbi, koko 38
Lanka: Regia Fantastico color 6 fädig, 87 g, väri 06075
Puikot: KnirPro 2,75

Lanka oli aivan ihanaa kudottavaa. Raitoja en aivan kohdakkain lopulta saanut, mutta annan olla noin.

sunnuntai 21. huhtikuuta 2013

Sukkakorilla jälleen

Koko viikonloppu on ollut yhtä hulinaa, joten en ole ehtinyt kuin tekemään hieman autokäsitöitä. Niin, on tullut istuttua auton kyydissä eilen useampi tunti ja jälleen on ollut turvauduttava sukkakorin sisältöön, joka onkin saanut uusia aloituksia. Kaksi sinistä sukkaa. Tummempi on ohuiden sukkalankojen jämistä ja vaaleampi on torstaina ostamaani Regian paksumpaa lankaa. Miten ihana tuo sukkakorini onkaan olemassa. Aina löytyy sellainen mukaan otettava käsityö, kun on lähtö johonkin.

Muuten olenkin yrittänyt paneutua järjestelemään lankojani. Ostin pari isoa muovilaatikkoa järjestyksen ylläpitoon ja jotain puhumattomia lankoja olen laittanut kiertoon. Yritän saada kaikki sukkalankani samaan paikkaan, niin on helpompi valita ja tietää, millaisia lankoja on varastoissani. Miten ihmeessä te muut pysytte mukana, mitä lankaa sitä löytyykään kotoa?

torstai 18. huhtikuuta 2013

Lanka-alessa

Olen koko viikon suunnitellut, että minä päivänä minulla olisi aikaa käydä Laihialla Ahkeraliisassa. Siellä on nimittäin vielä lauantaihin asti -25% kaikista eli langoista, kankaista, tarvikkeista. Kauppa viettää 25-v juhlia ja tarjoaa vielä kahvia ja kuivakakkua tuon tarjouksen lisäksi. Oli siellä mehuakin, minä en ole kahvia juonut kohta kahteen vuoteen. 

Lauantai olisi ollut muuten ihana päivä, olisi voinut olla pidempään valikoimassa kaikkea ihanaa, mutta sille päivälle on jo suunnitelmissa lähtö muualle, joten tämä iltapäivä oli ainoa vaihtoehto. Tyttäreni pääsivät koulusta vasta neljältä ja minä kolmelta töistä, että ehtisin juuri ja juuri tuossa tunnissa ajaa Laihialle ja takaisin heitä noutamaan ja aikaa jäisi hieman lankakauppaankin. Ja ehdinkin. Paitsi he pääsivät vähän etuajassa koulusta ja minä myöhästyin siihen nähden, muuten olisin ollut ajoissa. Miten voi lankakaupassa mennä niin kauan aikaa? Minulla ainakin olisi voinut mennä kauemminkin.
Mukaan tarttui Regian hieman paksumpaa sukkalankaa 150g kerissä. On sinisestä pitävälle tyttärelle ja pinkistä pitävälle tyttärelle ja tuosta kolmannesta taidamme saada minä tai mies sukat. Vyötteessä oli puikkosuositus 3-4. Ihana löytää tämmöinen lanka. Paljonhan olen Regian ohuemmista langoista kutonut käyttöä hyvin kestäviä sukkia, mutta en vielä tästä paksummasta. Tulihan sieltä jo valikoitua myös puuvillalankoja kesäneuleisiin, mutta niistä sitten myöhemmin. Neljännes kerän hinnasta pois on kyllä hyvä tarjous ja lankoja löytyy. Kankaita on sitten se toinen huone siinä vieressä, sille puolelle en edes ehtinyt kurkkaamaan. Mutta pistäytykää ihmeessä Pohjanmaan Ateljee Ahkeraliisassa, jos Laihialla päin olette tällä viikolla käymässä! Jäi sinne lankoja muillekkin, vaikka minä jo kävin.
Hyvähän sitä oli uutta sukkalankaa ostaa, kun juuri aamulla päättelin nämä talvilomalla aloittamani sukat. Sukkalankakorilla vapautui siis yhdet puikot, mutta luulenpa niille olevan jälleen pian käyttöä. Näitähän kudoin mökillä ja ajomatkalla, kunnes toisessa kantapäässä tuli yllättäen solmu vastaan ja sukat joutuivat korin pohjalle. Automatkalla en ruvennut etsimään oikeaa kohtaa, vaan otin seuraavan neuleen käteen. Kerin sitten eilen vajaan väriraportin pois ja jatkoin kutomista ja sukat sain tänä aamuna päätellä.
Malli: oma perussukka, koko 38
Lanka: Regia Desing Line Jazz Color, väri 06450, 67 g.
Puikot: KnitPicks nro 2,5 sormikaspuikot.

Jostain luin, että metallipuikoilla saa tiiviimpää jälkeä kuin bambu/puupuikoilla ja kokeilin. Kyllä se vain niin taitaa olla. Olenkin ihmetellyt, että onko käsialani muuttunut, kun voisin järjestään vaihtaa yhtä puikkokokoa pienempään kuin ennen, mutta kun kudoin nappivarsisukat metallipuikoilla, niin jälki oli heti tiiviimpää. Ehkä sitä alitajuisesti varoo katkomasta näitä bambupuikkoja ja käsiala muuttuu löyhemmäksi.

maanantai 15. huhtikuuta 2013

Suositun tuubihuivin ohje myös ruotsiksi

Kaikille blogiani lukeville tiedoksi, että suositun tuubihuivin ohje on nyt lisätty myös ruotsiksi. Ohje löytyy siis suomeksi, englanniksi ja ruotsiksi tuosta samasta tekstistä, kunhan vain vierittää alemmas. Kiitos Mikaelan, huiviohje palvelee yhä useampaa.

Jos jollakulla on varastoissa vielä Puroa, on tämä huivi siitä todella kaunis. Olen nähnyt yhden, joka on kudottu Purosta ja se on hieno lanka tässä huivissa. Minulla on vielä muutama Puro-kerä varastoissani, joten aion itse kokeilla niitä tässä. Kannattaa varmaan kokeilla Novitan uutuuslangoista myös Usvaa tähän ohjeeseen.

sunnuntai 14. huhtikuuta 2013

Palapeittoprojekti

Olen jo jonkin aikaa etsinyt sopivaa palapeittoprojektia. Haluan vähän erilaisen kuin isoäidinneliöt, niitä olen tehnyt jo ihan riittämiin hetkeksi. Langanjämiäkään minulla ei tule niin paljon, että niistä saisi kovin nopeasti peiton aikaiseksi, ehkä 10 vuoden tähtäimellä saattaisi kertyä niin paljon paloihin riittäviä jämiä, että saisi torkkupeiton. Käytän langat tosi tarkkaan muihin töihin.

Sitten Tokmanni tarjosi Kotikulta Villaista sopivalla hinnalla ja lähdin tyttöjen kanssa katsastamaan, olisiko meille enää jäljellä sopivia värejä iltapäivällä töiden jälkeen. Löytyihän niitä. Lankahyllyllä törmäsin tuttuun käsitöiden tekijään, joka oli myös valikoimassa samoja lankoja omiin projekteihinsa. Oli hänelläkin lankojen hamstraus mielessä. Otin kaikki valkoiset, mitä heillä oli samaa erää. Muiksi väreiksi valikoitui toiselle tämä vaaleanpunainen ja toiselle sininen. Ei tainnut olla vaikea arvata tyttöjeni lempivärejä.

Virkkasin yhden vaaleanpunaisen kerän verran noita neliön sisäkerroksia ja jatkan nyt niihin valkoisia ulkokerroksia. Yhdestä kerästä riitti kymmeneen palaan ja hieman jäi, kokonaan valmiina on viisi palaa, joten toinen mokoa odottaa vielä valkoisia ulkokerroksia. Sitten jälleen sisäkerroksia uudesta kerästä. Aloitan toki tuosta pikkukerästä, joka jäi jäljelle ensimmäisestä vaaleanpunaisesta kerästä.
Pitihän niitä paloja jo kokeilla vähän, miltä ne saattaisivat näyttää isompana pintana. Vielä palat pitää kostuttaa ja muotoilla ennen ompelua. Löytyipä tälle ikuisuusprojektilla sopiva laatikko näin alkuvaiheeseen. Ehkä joutuvat muuttamaan myöhemmin vähän suurempaan laatikkoon. Tai jos kyllästyttää jo ennen suurta peittoa, teen tästä vaununpeiton jollekulle sopivalle lahjaksi.

Palojen ohje löytyy kirjasta 200 virkattua ruutua nimellä Paju. Olen vain tehnyt omani kahdella värillä kirjan mallista poiketen. Ei ole kovin paljon pääteltäviä langanpäitä.

Onhan minulle se toinenkin, vuoden vaihtuessa aloitettu peittoprojekti, joka kuitenkin odottaa sopivia 7 veljesjämäkeriä edelleen. Tammikuun alun jälkeen on siihen jämäkoriin tainnut pyörähtää vain pari pientä jämää, joten ei juuri edisty se projekti. Voisikohan joku auttaa niiden muodossa, kun ei minulle tahdo tulla sellaisia jämäkeriä laisinkaan. Jos olet heittämässä omia 7veljesjämiä roskiin tai kirpparille, niin laita ne sen sijaan minulle tulemaan. Sähköpostini löytyy profiilista.

perjantai 12. huhtikuuta 2013

Nappivarsisukat juuri ja juuri

Näiden sukkien parissa onkin sitten mennyt kummasti koko viikko. Tai no, aloitin ensin ohuemmasta langasta toisia sukkia, joista sain jo toisen sukan yli kantapään, mutta sitten totesin, ettei malli ole siitä langasta hyvä ja purkasin koko jutun. Sitten uutta ohjetta etsimään. Ja onhan tällä viikolla ollut vähän muutakin kuin neulomista.

Novitan sukkalehdessä on ohje nappisukkiin. Malli löytyy myös Ravelrystä, lähinnä vinkkejä. Moni niitä teki lehden ilmestyessä. Jostain syystä minulla ne jäivät aina muiden projektien alle. Nyt päädyin tämän mallin pariin. Mallissa oli mm. ainaoikein neuleella tehty kantapää, jollaista en ole ennen tehnyt. Pientä säätöä siihen pitää vielä tehdä, mutta muuten onnistui ihan mukavasti. Tein hieman pidemmät varret kuin ohjeessa, lyhyempikin olisi varmaan riittänyt.
Näihin meni yllättäen koko kerä 7 veljestä. Välillä jo jännitin, että piisaako lankani ja tein vähän tiukan koon. Mutta toisenkin päästyä kavennuksen päähän näin, että lankaa jäi vielä muutamaan kerrokseen molempiin sukkiin, joten purkasin ja lisäsin sukkiin muutaman kerroksen. Koko tuli paremmin sopiva. Napitkin piti neuloa melko vauhdikkaasti, kun mallini oli lähdössä kaverille ja piti äkkiä saadaa viimeistelyt tehtyä.
Malli: Nappivarsisukat, Minna Metsänen, Novitan Sukkalehti
( malli myös Raverly) koko 39.
Lanka: Novita 7 veljestä, 145 g
Puikot: Nro 3,5 pyöröpuikot sekä nro 3,5 harmaat sukkapuikot

keskiviikko 10. huhtikuuta 2013

Entä ne sukanvarret

Matkatöinä nämä sukanvarret edistyivät jonkin verran, kun ajeltiin mökiltä kotiin. Sen koommin en olekkaan ehtinyt sukkakorilla pistäytymään. Harmaa pari tökkäsi matkalla siihen, että langassa tuli solmu vastaan ja olisi pitänyt etsiä oikea jatkopaikka lankakerästä. Punainen sukka eteni vallan kummasti. Lanka on miellyttävää kutoa ja jälki on aivan ihanan tasaista, vaikka puikot ovatkin kokoa 2,25. Lopulta aurinko paistoi niin lämpimästi siihen pelkääjän paikalle, joten oli pakko laittaa kudin sivuun ja tyytyä vain maisemien katseluun.

Vaaleanpunainen ei olekkaan edistynyt hetkeen ja musta ei ole saanut silmukan silmukkaa, vaikka olenkin sen sukkakoriin nostanut. Muutama uusi alkukin pitäisi tänne saada jälleen syntymään. Mutta olen pakertanut nyt yhden toisen neuleen parissa.

maanantai 8. huhtikuuta 2013

Hienostuneesti varresta varpaisiin

Sukat, joita en toisia samanlaisia enää pysty tekemään. Iloiset, mutta silti tyynen rauhalliset. Sukkakorilta osui käteeni näiden sukkien varrenalut lähdettäessä ajelemaan viime lauantaina kotia kohden. Varret oli aloitettu tasaamastani jämälaatikon kirjavasta langasta tekemistäni keristä. Melko nopeasti sain varret haluamani mittaiseksi, mutta lankaa oli vielä hieman jäljellä. Alusta asti oli ollut selvää, että lanka ei riitä koko sukkiin, mutta ihan raitaisiakaan en halunnut tehdä.

Mietin aluksi etsiväni kotoa sopivan ruskean jatkamaan kantapäästä ja ajattelin sekoittaa loput raitalangan jämät sitten siihen. Varastoistani ei kuitenkaan löytynyt sopivan sävyistä ruskeaa lankaa, joten päädyin kaivelemaan ohuiden sukkalankojeni jämälaatikkoa. Sieltä sovitin sävyihin Regian harmaan tweedin, jota ei juuri jäänyt enää jäljelle näiden sukkien jälkeen. Loppuun ujutin sinikirjavat yhden kerroksen raidat pienistä jämäkeristä tasaisin väliajoin. Näin raidoitus ei loppunut töksähtäen. Varresta alkanut sininen jatkui hienostuneesti varpaisiin saakka muuttuen vain haaleammaksi.
Malli: oma perussukka, 60 s, koko 38
Lanka: vyötteetön kirjava jämäkerä, ilmeisesti Opal, Regia Tweed,
Schoeller &Stahl Fortissima colori, socka color väri nro 9098, yhteensä 65 g.
Puikot: KnitPro 2,5 sormikaspuikot.

sunnuntai 7. huhtikuuta 2013

Jämälankasukat

Ohuista sukkalanganlopuista kudoin nämä jämälankasukat. Tavalliseen sukankudontaan verrattuna työ eteni hitaasti, sillä joka ikinen väri piti aina suunnitella, mitä seuraavaksi. Valita laatikosta sopiva väri ja toivoa, että se riittäisi muutamaa kerrosta pidempään molempiin sukkiin ennen seuraavaa värietsintää. Välillä työ eteni ihan mukavasti, sillä joku lanka raidoitti omaan tahtiinsa ja sai kudottua vähän pidemmälti ja valmista jälkeä syntyä muutamaa kerrosta enemmän. Välillä sain vain parin kerroksen raidan.
Tällaisia sukkia kutoessa minulla ei jatkospaikka ole välttämättä aina tiettyjen puikkojen vaihtuessa, vaan kudon niin pitkään langalla kuin sitä on ja jatkan vaikka keskellä puikkoa seuraavalla. Katson vain, että toisessakin sukassa jatkospaikka on samassa kohden. Näin ei jää turhia pätkiä langoista enää jäljelle, vaan kaikki tulee käytettyä. Eivätkä myöskään jatkospaikat osu aina samaan kohtaan, vaan jakautuvat eri puolille sukkaa. Joissain raidoissa tuli sitten toiseen sukkaan enemmän jatkopaikkoja kuin toiseen. Raita voidaan kasata pienistä pätkistä, sillä samanlaisia pätkiä löytyy monesta sukkalangasta.

Malli: Oma perussukka, koko 38, 64 silmukkaa.
Lanka: erilaisia ohuiden sukkalankojen jämiä, 72 g.
Puikot: nro 2,5 bambuiset

Viime sunnuntaina julkaisin arvauskisan pääteltävien langanpäiden määrästä ja lupasin ratkaisun seuraavana sunnuntaina eli tänään. Laskin langanpäät vasta itsekkin niitä päätellessä ja talletin kaikki pätkät vielä tarkistuslaskentaakin varten. Langanpäitä oli yhteensä 104. Toisessa sukassa 54 ja toisessa tasan 50. Vierähti siinä tovi niitä päätellessä, mutta yllättävän nopeaa se oli tehty kun työhön vain ryhtyi. Taitaa se aikominen viedä joka asiassa sen suurimman ajan.

Pitkään lähin arvaus oli 102, mutta sitten eilen tuli aivan oikea vastaus eli 104 langanpäätä oli pääteltävänä. Oikean vastauksen heitti Riina. Laitahan minulle sähköpostiin piikupikkuinen (at) gmail. com yhteystietosi sekä kengänkokosi ja lempivärisi, niin laitan palkinnon sinulle tulemaan. (Jätä postissa nuo välit pois ja korvaa at). Kaina, laitatko myös yhteystietosi, niin laitan sinulle lohdutuspalkinnon. Olit koko kisan ajan se lähin arvaus.
-----------------------------------
17.4.2013: Oikein arvanneelle Riinalle lähti palkinnoksi Nappivarsisukat ja Kaina sai pari kerää Fabel-lankaa, joista voi vaikka kutoa sukat, lohdutukseksi. Palkinnot on toimitettu voittajille ja molemmista on tullut kuittaus, että perille ovat menneet. Kiitos vielä kerran kaikille.

perjantai 5. huhtikuuta 2013

Asiaa sukkakorille

Tämä pätkä on kudottu kahteen kertaan. Joskus vain sattuu niin, että ei onnistu. Ryhtyessäni tekemään kärkikavennuksia oli yhdellä puikolla eilen illalla kaksi silmukkaa vähemmän kuin muilla. Laskin silmukoita useampaan kertaan ja niin vain oli. Aikani pähkäiltyä muistin, että resorin jälkeen jouduin siirtämään muutaman silmukan toiselle puikolla ja olin unohtanut sen. Kantapäässä olin sitten autuaallisesti kaventanut nämä siirretyt silmukat pois enkä ollut huomannut asiaa. Aamulla purin sitten kaiken pois aina kantapään alkuun ja aloitin siitä uudestaan. Tämän päivän autoretkellä Pentik-mäelle tuli kudottua sitten menetetty pätkä uudelleen.
Huomenna on jälleen edessä useamman tunnin istuminen autossa, kun ajelemme täältä mökiltä takaisin kotiin. Aurinko on suosinut lomaamme ja kelit ovat olleet mitä parhaimmat. Mökille mukaan tuli vain näitä ohuita sukkalankoja ja työt ovat edistyneet ehkä hieman nihkeästi suunniteltuun nähden. Valaistus kun ei ole aivan oman kutomislamppuni luokkaa. Sain muutaman aloituksen kuitenkin koppaani kotimatkaa silmällä pitäen tehtyä, joten eiköhän taas huomenna varret etene.

Jämäkuu on alkamassa. Minä olen jo näitä jämiäni kutonut sen verran, että olen kahdan vaiheilla, osallistuakko vai ei. Luulin jo, ettei tänä vuonna jämäkuuta tulekkaan ja tein pois näitä ohuita sukkalankeriäni. Tapanani on yleensä pitää huolta, ettei kovin paljon kerännyssäköitä pyörisi ympärilläni, vaan yleensä kudon ne hyvin pian raitasukiksi tai muiksi sopiviksi. Jämälankavarastoni ei siis ole niin suuri, että siitä riittäisi kutomista puoleksitoistakuukaudeksi. Jollei joku auta minua jämien suhteen!

torstai 4. huhtikuuta 2013

Sinikirjavat sukat Hänelle

Sukkakoriin lankalauantaina ilmestyneet sinikirjavat sukat valmistuivat tänään. Malli on ihan perussukka, mutta sinikirjavat raidoitukset antavat sille vähän perussukasta poikkeavaa ulkonäköä. Perussukkia vain aina tarvitaan ja ne ovat helpoin laittaa saappaisiin.

Lanka oli mukava kutoa ja varret etenivätkin mökkimatkalla mukavasti. Tälle langalle tuntuu olevan ominaista, että vaikka erä- ja värinumerot olisivat samat, värjäys ei kuitenkaan ole yhtä voimakas läpi koko erän. Minusta ainakin kutoessa tuntui, että toisen sukan värit olivat hieman hailakammat, mutta sitä ei juuri taida käytössä huomata. Raidan jatkokohta oli hieman hankalampi huomata. Saman olen huomannut myös muiden samasta langasta kutomieni sukkien kohdalla. Mutta ei se ole käyttöä haitannut, sukat ovat kestäneet vallan hyvin. Nämä kerät ehtivät olla minulla viime toukokuusta asti. Lanka on ostettu Karnaluksista, Tallinnasta.

Ajatus siitä, että sukat sopisivat mieheni jalkaan syntyi, kun mittailin lankakerän riittävyyttä omaa jalkaani suurempiin sukkiin ja riittihän se ihan hyvin. Eikä se mieheni sukkavarasto ole jostain syystä yhtä laaja kuin omani. Pitää kuitenkin kutomistani sukista, kun istuvat napakasti jalkaan, eivätkä kierrä ilkeästi. Sukista tulikin juuri sopvat hänelle. Lankaa jäi pienet kerät, muutaman raidan pdemmät varret ehkä olisi saanut, mutta sukkien pitäjä ei tykkää sellaisista pitkävartisista. Tämä on kuulemma juuri sopiva mitta.

Malli: perussukka, koko 42, 64 silmukkaa.
Lanka: Schoeller &Stahl Fortissima colori, socka color väri nro 9098, 76 g
Puikot: KnitPro nro 2,5

Sukkakorissa onkin jälleen vähemmän alkuja, joten pitänee laittaa sinne jälleen uutta paria puikoille. Paluumatkallakin tarvitaan kudottavaa. Loma etenee hissukseen ja aurinkoiset ilmat jatkuu. Ohuiden raitalankojen kutominen varastoistani siis jatkuu edelleen.

keskiviikko 3. huhtikuuta 2013

Vadelmanpunaiset

Vadelmanpunaiset sukat sukkakorista pääsivät vihdoin puikoilta puntariin. Jostain syystä tämä lanka on ottanut vähän vastatuulta valmistuakseen. Ensin ei löytynyt sopivaa puikkokokoa, sitten kudottiin sukkaa kerrallaan ja toisen aloitus kesti. Ehkä ohuet puikot olivat yksi syy. En ole aiemmin 2,25 numeroisilla sukkia kutonut. Sileää kyllä neuloi nopeasti, mutta varren 80 kerrosta olivat aika puuduttavat.
Onneksi sukkien saajalla on siro, pieni jalka, joten riitti 36 kokoiset sukat. Nopsaanhan ne sitten loppujen lopuksi valmistuivat, vain ajatus valmistumisesta oli ehkä hidas. Sukissa näkyy selkeät raidat, mutta kutoessa niitä ei juuri huomannut kuin vasta tovin kuluttua raidan vaihtumisesta. Ovela lanka. Lanka sinänsä on minulle uusi tuttavuus, joten mielenkiinnolla odotan kulutuskokemuksia siitä.
Malli: oma perussukka, kko 36, 60 silmukkaa
Lanka: Hot Socks Batik, 60 g, väri 50.
Puikot: KnitPro nro 2,25

Nämä sukat veivätkin lankakulutuksen yli 4 kilon tänä vuonna, tarkalleen 4 kiloa ja 16 g. Ohuilla sukkalangoilla ei paljon grammoja kerry, mutta metrejä varmasti enemmän. Sukkakorilta valmistui jälleen yhdet sukat.

tiistai 2. huhtikuuta 2013

Matkaneuletarvetta

Sukkakorin sisältöä tarvittiin jälleen matkaneuletta etsiessä. Voi miten hyvään tarpeeseen sukkakorin sisältö on ollutkaan tarvittaessa kesken olevaan helppoa neuletta. Poimin korista vaaleanpunaisen sukan ja siniset sukanvarret mukaan. Siniset edistyivät ihan mukavasti, kohta pääsen mittaamaan, ovatko jo sopivan pituiset kantapään aloitukseen. Myös vaaleanpunaiselle tuli mittaa ihan reilusti. Sekin lähestyy kantapäätä.

Mutta mikä se tuo ujo punaraitainen on tuolla muiden tuttujen joukossa? Uusi sukka-aloitus, joka on saanut muut kiinni pituudessa. Mukavaa, että löytyy uusiakin entisten kasvaessa noin nopeasti pituutta.

Edelliseen lanka-arvoitukseen voi antaa vielä arvauksia. Yksi vastaus on melko lähellä, mutta vielä on mahdollisuus osua oikeaankin.