perjantai 27. toukokuuta 2016

Kesälauantai Wetterhoffilla

Kiireinen kevät puutarhatöiden parissa sai mukavan katkon viime lauantaina, kun sain kutsun Hämeenlinnaan viettämään Bloggaajien Brunssia Wetterhoffin taloon. Herätys oli aamulla neljältä ja aamupalan jälkeen lähdimme ajamaan kohti Hämeenlinnaa. Aamu oli aivan ihanan kesäinen ja Hämeenlinnassa olikin jo lämmintä perille päästyämme.
Pöydät notkuivat herkkuja, joita meille tarjosivat ensimmäisen kuvan sponsorit. Vaikka kaikkea maistoi vain vähän, tuli silti hyvin syöneeksi. Ja kyllähän sitä jo hyvin maistuikin, kun oli aikaisin lähtenyt liikkeelle. Pöytien antia sai käydä maistelemassa pitkin päivää ja mukava välipalakin tuli syötyä.
Herkuttelujen lisäksi ohjelmassa oli myös talon yrittäjien esittelyä sekä kiertelyä heidän liikkeissään. Bloggaajien esittelykierros pidettiin prinsessakouluna ja tyylikkään hoviniiauksen jälkeen sai todistuksen kuninkaallisesta taidostaan. Päivä piti sisällään kivaa hauskaa ja tekemistä. Aika meni kuin siivillä.
Yksi todella mielenkiintoinen puoli päivässä oli toisten bloggaajien tapaaminen ja kokemusten jakaminen. En ole ennen ollut vastaavassa tapahtumassa ja tämä oli todella mukava puoli päivässä. Monen tutun blogin taakse tuli kasvot kirjoittajasta ja oli kiva tutustua ihan kasvotusten lukemiensa blogien pitäjiin.
Saimme kokeilla erilaisia tekniikoita talon käsityöyrittäjien pitämissä pajoissa. Mm. kännykkäpussia, korvakoruja, kaulakoruja yms. tehtiin. Käsitöitä tuli tehtyä niin antaumuksella, että aika meni ihan siivillä ja loppupuolesta kierrosta jo tuli hoppu, että ehtii varmasti nähdä ja kokea kaiken.
Tässä pääsi kokeilemaan koukkuneulontaa, jonka salat aukenivatkin hyvin nopeasti. Saimme itsellemme tekemispaketin, jolla voi koukkuneuloa rannekkeet.
Löydin aivan ihania muistikirjoja itselleni - kunhan vain malttaisi niihin muistiinpanoja kirjoittaa - ja muutakin kivaa. Mutta ostosten lisäksi saimme jokainen vielä runsaan goodiebagin kotiinviemisiksi. Pussista paljastui kaikkea kivaa itselle ja vähän kotiin tuliaisiksi ja maistiaisiksikin. Päivä oli hieno retki tutustumaan perinteikkään käsityötalon historiaan, nykyisiin yrittäjiin sekä toisiin bloggaajiin. Suuret kiitokset kutsusta! Poistuin talosta kepein mielin kädet täynnä kantamuksia ja sydän pullollaan mukavia muistoja ihanien ihmisten kohtaamisista. Elämässä on joskus aivan upeita tapaamisia, päiviä, jotka synnyttävät muistoja myöhempiin aikoihin.

keskiviikko 4. toukokuuta 2016

Vuorokauden sukat

Ihan perussukat, mutta tällä kertaa yllättävän joutuisat ja mukavat neuloa. Näiden neulomiseen meni tosiaan vain vuorokausi ja tein paljon muutakin kuin neuloin. Tämä Nallen jo värikartasta poistunut ruskeanpunainen taikaväri oli yllättävän hyvä. Neuloin nämä samalla silmukkamäärällä ja muillakin ohjeilla kuin edellisen postauksen sukat. Tällä kertaa meni kaikki muuten ihan hyvin, mutta näistä tuli numeroa suuremmat. Näin ne lankojen paksuudet ja eri värit vain vaikuttavat mittoihin.
Väri oli yllättävän rauhallinen ja seesteinen, vaikka kerällä se ei näyttänyt oikein huokuttelevalta. Onneksi kuitenkin hamstrasin tätä jokusen kerän vuodenvaihteen tarjouksissa poistuvista langoista. Tällä kertaa en moiti laisinkaan lankaa ja olen tyytyväinen, kun ostin useamman kerän.
Malli: Perussukka 56 silmukalla, 2o2n varrella, koko 39
Lanka: Novita Nalle Taika, väri 897, 76 g
Puikot: KnitPro hiilikuituiset nro 2,5

maanantai 2. toukokuuta 2016

Sisua se kasvattaa

Olimme siskon kanssa pääsiäislauantaina yhdessä lankakaupassa ja hänelle valikoitui sukkalangoiksi tämä Maijan lilakirjava lanka. Lanka pääsi puikoille vasta huhtikuun puolen välin paikkeilla ja kudoinkin toisen sukan valmiiksi. Toista sukkaa neuloin matkalla Helsinkiin autossa. Vähentääkseni mukaan otettavaa tavaraa jätin toisen sukan kotiin, koska kerros- ja silmukkamäärät olivat hyvin muistissa. Sukka valmistuikin menomatkalla.
Sovitimme sukkia sisareni jalkaan ja totesin, että vähän liian pitkät. Kärjet auki ja uudestaan. Siinä kohtaa jo vähän ihmettelin, kun toinen sukka tuntui lyhyemmältä niin varresta kuin lavastakin, mutta ajattelin kostutuksen oikaisevan asian. Silmukkamäärät täsmäsivät, samoin kerrokset. Sukkien kuivuttua totesin, että sukat ovat keskenään edelleen erikokoiset. Syyksi selvisi mitä ilmeisimmin liian tiukka käsiala toisessa, siinä matkalla kudotussa sukassa. Eipä ole minulle aikaisemmin niin käynyt, vaikka olen autossa paljonkin kutonut.
Tovin mietin, josko hakisin pari kerää lankaa lisää ja kutoisin molemmille sukille parit. Vaikeutena olisi saada kuitenkin sopiva käsiala siihen liian tiukkaan kudottuun. Päätin kuitenkin purkaa sen, oikaisin langan ja kudoin sukan uudestaan. Nyt oli kaksi samankokoista ilman ongelmia. Näistä sukista on siis toiseen kudottu kärkikavennukset uudestaan ja toinen sukka kahteen kertaan. Ja silti niistä tuli aavistuksen vielä liian isot. Muuten mitä mainioimmat sukat.
Vaikka sukkia on kutonut monet, ei se aina siltikään onnistu yhdellä kerralla. Joskus vain on otettava uudestaan useampaan kertaan. Lanka oli kyllä pehmeää kudottavaa ja ei ollut moksiskaan moisesta käsittelystä. Sisua tämä projekti kasvatti roppakaupalla. Nämä sukat ovat olleet oikein vastarannan kiisket joka tavalla.

Malli: Perussukka 56 silmukalla, 2o2n varrella, koko 39
Lanka: Gjestal Maija, 83 g
Puikot: KnitPro hiilikuituiset nro 2,5