tiistai 17. huhtikuuta 2018

Vielä mysteerilaatikolla haikein mielin

Mysteerilaatikon langoista sai aikaiseksi vielä nämä sukat. Vaaleanpunaiset keränloput upposivat aika hyvin näihin. Lisäksi viimeiset sinisten kerien jakojäämät yhdessä harmaapohjaisen raitalangan kanssa onnistuivat jatkamaan sukkia sen verran, etttä niistä tuli vielä ihan tarpeksi pitkät. Pieni kerä riittää yllättävän kauan, kun siitä laittaa vain aina kerroksen ja sitten tekee kaksi tai jopa kolme kerrosta jollain toisella. Värisävy säilyy läpi sukkien.
Malli: Perussukka 3o1n varressa, 64 s
Lanka: Alize superwash, 65 g
Puikot: Bambuiset nro 2,5
Näiden jälkeen mysteerilaatikon sisältö onkin todella vähissä. Jäljellä vain pieniä keränpalleroita. Suurimmat tuskin tulitikkuaskia isompia. Yhteensä lankaa kului 568 g, jäljelle jäi vielä 80 g, mutta siinä ei ole oikein järkevää kokonaisuutta enää sukiksi, vaikka painonsa mukaan olisikin tarpeeksi lankaa. Jonkun isomman jämäkerän kanssa saattaisi vielä hyvät sukat saada aikaiseksi. Mutta millaisia sukkia sitä oikein jämälaatikosta syntyikään.
Tästähän se kaikki alkoi jokunen viikko sitten. Mysteerilaatikko oli tuollainen syvempi karkkilaatikko, johon jämäkerät eivät tahtoneet oikein mahtuakkaan. Langat levitettiin lattialle lähempää tarkastelua varten ja samalla jo ajatuksissa tuli sovitettua värejä yhteen.
Ohuiden sukkalankojen jämäkerien mysteerilaatikon sisältö näytti aluksi tältä. Muutamista keristä olisi yksistään saanut kyllä sukat, mutta olisivat olleet samanlaiset kuin jo on olemassa. Ja tarvitaan aina jokin vähän isompi kerä yhdistämään pienempiä keriä.
Nämä kahdeksan paria sukkia noista langoista syntyi. Aloitin sukat 15. maaliskuuta ja 13. huhtikuuta päättelin viimeiset. Kuukauden kutominen, jossa on tehty välissä aina vähän muutakin tai oltu välillä ihan kutomattakin. Mutta reilu puoli kiloa tuli muokattua jämäkeriä ihaniksi pitosukiksi pääasiassa itselle, yhdet miehelle. Tai luulen ainakin saavani sukat pitää itselläni.
Pino kutomistuolini viereisellä pöydällä on hiljakseen kasvanut. Sukat ovat pysyneet valmistumisjärjestyksessä ja olen kasaa ihaillut seuraavia kutoessani. Nyt siirsin kasan sukkalaatikkooni odottamaan käyttöä - tai tarvetta lahjoa jotakuta sopivaa, niin pöytä tuntuikin äkkiä tyhjältä ja tylsältä. Jäi oikeastaan vähän haikea mieli, kun mysteerilaatikko tyhjeni. Mietin jo, löytyisikö vielä jostain ohuita sukkalankoja uusiin mysteerikutomuksiin.

maanantai 16. huhtikuuta 2018

Seuraavat sukat mysteerilaatikosta

Mysteerilaatikon lankavalikoima uhkaa huveta ja saa olla jo aika kekseliäs saadakseen sukat aikaiseksi. Tällä kertaa valitsin valkoisen kerän lopun sekä harmaiden, ongelmakerien loput. Punnitsin ja paino ei vielä riittänyt sukkiin, joten lisää penkomaan laatikkoa. Lopulta sieltä löytyi kiva, hieman lilaan menevä keränloppu, josta löytyi vielä kaksi pätkää samanlaista raitakohtaa. Keränlopuista kudottaessa pitää varautua aina hieman suuremmalla lankamäärällä, varsinkin raitalankojen ollessa kysessää. Saa varmemmin kudottua sukat samanlaisiksi.
Valkoisella kudoin sukan suut kantapäät sekä kärjen ja varressa se oli yhden kerroksen raitoina. Muuten sukan aloitin lilalla kerällä, jossa olikin pian kirjava kohta. Pätkiä lilaa valkoisella pohjalla. Yhdistettynä tuohon valkoiseen pohjaväriin muodostui tuosta raitakohdasta aika kiva kuvio ihan tuohon sukan alkuun. Harmaita keränloppuja oli useampi, mutta etsimällä niistä löytyi samanlaiset väriraidat molempiin sukkiin. Mielestäni näistä sukista tuli kivat, vaikka ovatkin ihan pikkukeristä tehdyt. Onneksi langanpäitä  ei ollut kuitenkaan vielä kovin paljon. Pääteltävää kuitenkin piisasi.
Malli: Perussukka, 3o1n varressa, 64 s
Lanka: Alize Superwash, Hot socks Color, yhteensä 68 g
Puikot: Koivupuiset nro 2,5

sunnuntai 8. huhtikuuta 2018

Vadelmasäärystimet

Ikä tuo mukanaan halun kääriytyä lämpimään. Jostain syystä jäseniä kolottaa ja päivän rasitukset tuntuu. Mitä enemmän vuosia kertyy, sitä mieluisempaa on laittaa villaa vasten ihoa. Olen kyllä tykännyt aina lämpimästä. Itselläni pohkeet ovat usein yöllä kipeät ja viileät ja jaloissa vetää suonta helposti. Pitkään olen jo etsinyt sopivan romanttista mallia kutoa itselleni säärystimet ja vihdoin hoksasin lähteä muokkaamaan Dropsin lapsille tehdystä Rasberry Cream - mallista aikuisen kokoisia säärystimiä. Silmukkamäärä oli hukassa, mutta kokeilemalla löytyi sopiva määrä silmukoita. Resorit tein toisin ja päättelin löysästi, ettei kiristä. Pitsineule kuitenkin löytyy tuosta Dropsin ohjeesta.
Lankana lähdin kokeilemaan Dropsin Nordia, jossa on alpakkaa, villaa sekä vahvikkeena polyamidia. Sukkalankana lanseerattu, mutta käy muihin asusteisiin vallan mainiosti. Lankaa oli ihana kutoa. Tuntui jo käsissä lämpimältä ja pitkät säärystimet lämmittivät jo kutoessa sylissä pidettäessä. Alpakkahan on tunnetusti lämmintä ja sitä tässä langassa on 45%. Voisin ajatella kutovani tästä myös sukat. En tiedä, kestävätkö päiväkäytössä, vaikka polyamidia on 30%. Lanka on niin pehmeätä. Mutta yösukkina olisivat varmasti ihanat. Lanka oli myös hyvin riittoisaa. Metrejä 50 g kerässä peräti 170.
Olen koko ikäni kärsinyt myös kipeistä polvista. Nivelet ovat yliliikkuvat ja kylmä keli ottaa hyvin herkästi niveliini. Yöllä sitten särkee helposti ja siksi tein säärystimet yltämään yli polvien. Lämmintä särkeville nivelille. Jos on liian lämmin voi säärystimet aina laskea alemmas nilkkoihin tai vetää ylemmäs tilanteen mukaan. Muutaman yön käytön jälkeen olen aivan hullaantunut näihin säärystimiin. Aivan ihanat käytössä ja lämpimät. Ei tekisi mieli riisua pois päiväksiki.

Malli: Drops Rasberry Cream -mallista aikuiselle muokattu
(linkki Ravelryyn ilmaiseen ohjeeseen tuossa lasten koossa)
Lanka: Drosp Nord, 166 g
Puikot: Knit Pro Koivupuiset nro 2,5

torstai 5. huhtikuuta 2018

Mysteerifantti

Mysteerilangoissa oli mukavan kokoinen kerä valkoista lankaa. Sen kaveriksi valitsin harmaan kerän, josta tein kirjoneuleosuudan ja sukan muuhun osaan valitsin harmaan, raidoittavan kerän, jonka jaoin puoliksi väriraporttien mukaan. Elefantin piirroskuva löytyi pinterestistä.
Sukkiin kudoin elefanttirivistön peilikuvina, kuten yleensä teenkin kirjoneuleen. Sukan suuhun pientä palmikkoa koristamaan alun resoria ja varteen 3o1n neulosta. Raidoissa käyttämäni lanka teki kivan sävyeron sukan edetessa tuohon nilkan kohtaan.
Malli: Mysteerifantti, koko 38-39 oman makuni mukaan, ei varsinaista ohjetta
Lanka: Alize superwash valkoinen ja fantin harmaan, 
Hot Socks raitojen harmaa, yhteensä 74g
Puikot: KnitPro nro 2,5 koivupuiset

keskiviikko 4. huhtikuuta 2018

Mysteerilaatikosta jo viidennet sukat

Mysteerilaatikon seuraaviin sukkiin on kerät jo aika tavalla valikoituneet. Nämä ovat jo viidennet sukat, joten on ryhdyttävä käyttämään mielikuvitusta pystyäkseen yhdistelemään langoista sopivia yhdistelmiä siten, että langat riittävät sukkapariin. Kuva vielä aloitustilanteessa olevista langoista. 
Näihin sukkiin käytin ongelmakerien loppuja sukan suun 2o2n aloitukseen, kantapäähän ja kärkeen. Keristä löytyi vielä samanlaiset kohdat kaikkiin. Alkuneuloksen jälkeen varren aloitin sinisten kerien jämistä. Kolme kerrosta tätä lankaa  ja sitten kerros raitalangan loppua lankakuvan keskimmäisten lankojen alimmalta riviltä, neuloen koko ajan 3o1n neulosta. Lisäämällä kerroksen aina väliin värit sekoituivat kivasti ja pienetkin kerät riittivät pitkälti. Raitalangan värit sekoittuivat mukavasti, kun sinisessäkin langassa oli pientä vaihtelua väreissä, ei tosin kovin jyrkkiä. Vielä ei sukkiin tullut kovin montaa pääteltävää lankaa, kun kerät jatkuivat yhtenäisinä.
Malli: Oma perussukka, 64 s, 3o1n varressa, koko 38-39
Lanka: Alize Superwash langanloppuja, 73 g
Puikot: Koivupuiset nro 2,5

Mysteerilaatikossa on jo hyvin tilaa ja aina seuraaviin sukkiin valittavien kerien koko on pienempi ja pienempi. Monetkohan vielä onnistun kutomaan?