Palapeittoprojekti

Olen jo jonkin aikaa etsinyt sopivaa palapeittoprojektia. Haluan vähän erilaisen kuin isoäidinneliöt, niitä olen tehnyt jo ihan riittämiin hetkeksi. Langanjämiäkään minulla ei tule niin paljon, että niistä saisi kovin nopeasti peiton aikaiseksi, ehkä 10 vuoden tähtäimellä saattaisi kertyä niin paljon paloihin riittäviä jämiä, että saisi torkkupeiton. Käytän langat tosi tarkkaan muihin töihin.

Sitten Tokmanni tarjosi Kotikulta Villaista sopivalla hinnalla ja lähdin tyttöjen kanssa katsastamaan, olisiko meille enää jäljellä sopivia värejä iltapäivällä töiden jälkeen. Löytyihän niitä. Lankahyllyllä törmäsin tuttuun käsitöiden tekijään, joka oli myös valikoimassa samoja lankoja omiin projekteihinsa. Oli hänelläkin lankojen hamstraus mielessä. Otin kaikki valkoiset, mitä heillä oli samaa erää. Muiksi väreiksi valikoitui toiselle tämä vaaleanpunainen ja toiselle sininen. Ei tainnut olla vaikea arvata tyttöjeni lempivärejä.

Virkkasin yhden vaaleanpunaisen kerän verran noita neliön sisäkerroksia ja jatkan nyt niihin valkoisia ulkokerroksia. Yhdestä kerästä riitti kymmeneen palaan ja hieman jäi, kokonaan valmiina on viisi palaa, joten toinen mokoa odottaa vielä valkoisia ulkokerroksia. Sitten jälleen sisäkerroksia uudesta kerästä. Aloitan toki tuosta pikkukerästä, joka jäi jäljelle ensimmäisestä vaaleanpunaisesta kerästä.

Pitihän niitä paloja jo kokeilla vähän, miltä ne saattaisivat näyttää isompana pintana. Vielä palat pitää kostuttaa ja muotoilla ennen ompelua. Löytyipä tälle ikuisuusprojektilla sopiva laatikko näin alkuvaiheeseen. Ehkä joutuvat muuttamaan myöhemmin vähän suurempaan laatikkoon. Tai jos kyllästyttää jo ennen suurta peittoa, teen tästä vaununpeiton jollekulle sopivalle lahjaksi.

Palojen ohje löytyy kirjasta 200 virkattua ruutua nimellä Paju. Olen vain tehnyt omani kahdella värillä kirjan mallista poiketen. Ei ole kovin paljon pääteltäviä langanpäitä.

Onhan minulle se toinenkin, vuoden vaihtuessa aloitettu peittoprojekti, joka kuitenkin odottaa sopivia 7 veljesjämäkeriä edelleen. Tammikuun alun jälkeen on siihen jämäkoriin tainnut pyörähtää vain pari pientä jämää, joten ei juuri edisty se projekti. Voisikohan joku auttaa niiden muodossa, kun ei minulle tahdo tulla sellaisia jämäkeriä laisinkaan. Jos olet heittämässä omia 7veljesjämiä roskiin tai kirpparille, niin laita ne sen sijaan minulle tulemaan. Sähköpostini löytyy profiilista.

Toipilaan pieniä töitä

Sairasvuoteella ei juuri kudottu. Jaksoin jonkin verran selailla nettiä ja silmiini pisti TiiQ peittoon tekemät palaset. Meillä töissä kerätään peittopaloja ja käsityökökkäläiset kokoavat niistä sitten peittoja vietäväksi paikkakunnan hoivalaitoksiin vanhuksille käyttöön. Siinäpä toipilaalle sopiva pikkutyö tehtäväksi. Olen jo jonkin aikaa etsinyt mukavia, vähän erilaisia paloja tehtäväksi ja löydinkin viimein sellaisen. Kyllähän tämäkin malli vei aikaa, paljon ei jaksanut aluksi kutoa. Kumman huonoon kuntoon kuume viekin, kun sitä on monta päivää peräkkäin. Toinen pala valmistui vähän joutuisammin kuin ensimmäinen. Paluu puikkojen äärelle on edessä.

Malli: Leaf Lace Washcloth by Jan Eaton, Ravelry

Lanka: Novita Ilona, 40 g.

Puikot: Nro 4 bambuaddit.

Tein hieman pienemmät kuin mallissa, lankani eli siten paremmin haluttuun palakokoon. Lanka on ihan sekoitelankaa, mutta kaunis kiilto lappuihin tuli kastelun ja pingotuksen jälkeen.

Patalappujen tuunausta

Meillä töissä oli pino myymättä jääneitä patalappuja, jotka tuntuivat vain pysyvän hyllyssä. Työkaverini lykkäsi ne minulle, että tee noista käsityötaitoisena peitto vaikka lapsille kerhoon. Lappuja oli kuitenkin määrältää melko pieni erä ja peiton kasaaminen niistä oli hieman hankalaa, sillä lappuja oli oikeastaan kolmea eri kokoa. Kauniitahan ne olivat, kirjoneuletta ja lappu oli molemmilta puolilta samanlainen eli oikeastaan nelinkertainen lappu, kun oli kudottu putkeksi. Langat, mistä laput oli tehty, olivat kuitenkin tekokuitulankoja.

Aikansa tuumailtua ja käytettyä äitiäkin konsulttina keksittiin, että lappusista saa mainion keinutuolinmaton työpaikkani salissa olevaan keinutuoliin. Ja voihan tämän levittää pitkäksi matoksi lasten alle heidän istuessa lattialla kerhossa. Monta pikkuista mahtuu tuossa vierekkäin olemaan. Samalla patalappujen ripustuslenkeistä muodostui oikeastaan kiva koristelenkkirivistö sivuille ja niistä voi vaikka kiristää sen nyörillä paremmin keinuun kiinni. Olivat suunnitteluvaiheessa vähän ongelma, mutta loppujen lopuksi lenkkien kohtalo ratkesi vallan yksinkertaisesti.

Iltahan siinä vierähti kun laput toisiinsa virkkasin, mutta mainio keinutuolinmatto siitä kuitenkin tuli. Tässä heti koukulta päästyään minun kudontatuolissa vähän sinne päin nakattuna, saumat vielä hieman ryttyisinä, aika taitaa ne tasoittaa. Mukavan kotoisen näköinen siitä tuli ja yllättävän lämmintä tätä oli tehdä, vaikka keinokuitua olikin. Ihan tarkkaan en pysty sanomaan, mutta luulisin 30 g lankaa menneen palojen yhdistämiseen, ei ainakaan ole liioiteltua, jos sen lisään kulutettuihin lankoihini tästä. Pirteä tämä ainakin on ja mukavan paksu.

Sunny Baby Blanket

Vuosi tai kaksi sitten olen hankkinut muutaman Pretty Baby -lankakerän alekorista. Niille ei ole ollut varsinaista suunnitelmaa, mutta sitten yllättäen nuo varastoissani olleet kaksi Pretty Baby -lankakerää muotoutuivat Keltaiseksi ruusuksi, siis kerälle rullautunut vauvanpeitto. En oikein tiennyt, mitä olisin tehnyt noista keristä ja sitten eteeni tuli tämä malli. Helppo kutoa jääkiekkopelien tiimellyksessä ja lanka oli aivan oivaa juuri tähän tarkoitukseen. Varastoon jäi vielä yksi tämmöinen kerä, tosin sinisen tilalla on keltainen väri. Kyllä sekin sieltä vielä joksikin isona haluaa.

Ulkona kuvattuna peittoon sain jotakuinkin oikeat sävyt esiin. Nyt on varastoissani jotain vietävää, jos äkkiseltään tarvitaan pirttilahjaa. Peitettä tarvitaan aina vauvaperheissä.

Malli: Sunny Baby Blanket by Lucie Sinkler (Ravelry)

Lanka: Novita Pretty Baby 192 g.

Puikot: Nro 4 pyöröt

Tätä oli ihan mukava tehdä ja valmistui nopsaan. Välillä oli vain vähän taukoa melkein valmiin peiton kanssa, kun käväisin matkoilla. En viitsinyt muutamaa kerrosta vaille ollutta peittotyötä ottaa mukaani.

Pikkupeitto

Virkkasin jonkin verran 7-veikan jämälankoja pois kuljeksimasta. Samoin yhden vihreän Novitan Ilona kerän. Sain hyvän vinkin, missä näille pikkuisille peitoille olisi käyttöä. Tiesin isoäidinneliön olevan koukuttava, olehan sitä joskus tehnyt aivan urakalla. Mutta jäin silti koukkuun.

Tähän peittoon upposi muutamie keränloppuja. Lankaan peittoon sain kulumaan 203 g. Mukavan tuntuinen ja kokoa juuri sopivasti pieneen sänkyyn.

Tänään puutarhamme on yllättänyt lämpöaalto. Mukavasti jo rupeaa pikkusipulikukkia olemaan nupullaan. Pitäisikin siirtyä pihan puolelle hommiin. Huomiseksi kyllä luvattiin jälleen jotain sadetta.

Viimeistä senttiä myöden

Lankojeni joukossa on pyörinyt kaksi lohenpunaista, keinokuituista lankakerää, joille ei oikein ole ideaa syntynyt. Kerät ovat kulkeutuneet jonkun kanssaneulojalta saadun kirppislankanyssäkän myötä minulle. Eivät olleet edellistäkään omistajaa kiinnostaneet eivätkä seuraavaa ja useamman vuoden ne minunkin varastoissa ovat pyörineet. Nyt pääsiäisenä otin vihdoinkin nuo kerät käsittelyyn ja päätin tehdä ne pois pyörimästä lankavarastossani. Pyörittelin niitä pitkäperjantai-iltana, eikä ideaa syntynyt. Sitten yöllä se oli mielessäni kehkeytynyt ja lankalauantaina herätessäni pääsin ideaa toteuttamaan.

Paloja teki aivan helposti. Saman verran meni yhdistämiseen aikaa kuin palojen virkkaamiseen. Vaikka lanka ei niin mukavaa työstettävää ollutkaan, niin valmista syntyi. Sininen keränloppu jäi sytomyssystä ja sille ei minun lankavarastoissani ollut sopivaa kaveria ja yksin siitä ei olisi enää toista myssyä tullut. Joten se päätyi kaveriksi tälle oranssille. Loppua kohden rupesi näyttämään, ettei kuitenkaan nämä kaksi lankaa yhdessä riitä suunnittelemaani peittokokoon. Yhtä palaa vaille jäi ja pikkupeittoon valikoituikin yksi erilainen huomionkiinnittäjä ja peiton nimikoija - erilainen lappunen, jämäkeriä sekin. Peitto on n. 40x50 cm ja painoa sillä 158g. Sopiva vaikka nukenvaunuihin tai -sänkyyn. Minulla vain ei ole sellaista nukeilla leikkijää, joka tämän tarvitsisi. Olisiko jollakulla muulla?

Se sytomyssy vielä. Sähkösininen ja lankaa, jossa ei mikään neule oikein näy. Joten perusmyssy ja 40 g lankaa tuhottuna. Näistä vaaleanpunaisesta ja sinisestä ei jäänyt pätkääkään lankaa jäljelle, vaan ne tuli käytettyä kyllä viimeistä senttiä myöden. Ei tuota isoäidin neliötä turhaan ole keksittty jämälankojen käyttöideaksi.