Musiikillista menoa

Minulla on ystävä, jolle musiikki on lähellä sydäntä. Nähdessäni nämä sukat ajattelin heti, että tuossa on hänelle sukat. Näytin hänelle alkuperäisten sukkien kuvaa ja hän oli heti myytynä tälle mallille. Onnekseni kaaviot kirjoneuleisiin oli saatavilla ja niin tulostin ne itselleni.

Varastoissani löytyi oikeat väritkin sukkien aloittamiseen ja niin sain sukat puikoille. Loin pariinkin kertaan silmukat, koska ensimmäinen versio oli minusta todella kapean näköinen ja niin se olikin. Mallin suunnittelija kyllä kertoi kutoneensa sukat tyttärelleen, mutta en tiedä minkä ikäiselle. Lopulta olisin saanut lisätä malliin silmukoita enemmänkin, sillä näistä tuli aika kapeat sukat. Kirjoneule ei jousta niin paljon, varsinkin kun on pitkiä langanjuoksuja.

Resori sukan suussa yltää mukavasti polven päälle ja lämmittää. Siinä on myös nauhakuja valmiina, jos sukat eivät pysyisi jalassa. Nämä kyllä pysyvät ilmankin.

Itse jatkoin mallia vielä tuon nilkan pystyraidoituksen verran alkuperäiseen verrattuna. Se ja sukan suun resorin pituus sekä hieman suurempi silmukkamäärä ovat omaa modaustani.

Sukkiin kudotaan ensin pohja, johon nuotit, sydämet ja nuottiavaimet kirjaillaan jälkikäteen silmukoita jäljentäen. Silmukoinnissa meni kolmasosa sukkiin käytetyistä tunneista. Hidasta puuhaa ja tarkkana saa olla. Silmukointi ei ole aivan niitä minun lempparihommiani. Muutaman kerran otin uusiksikin, koska kuvioon tuli joku virhe.

Näitä oli ihan kiva kutoa, vaikka haasteellista se oli. Pitkähköt langanjuoksut ja silmukoiden lisäämiset alkuperäiseen mallin pitivät koko ajan hereillä. En laittanut niitä ohjeeseen vaan pidin mielessäni, missä kohtaa pitää kutoa enemmän silmukoita kirjoneulekuvien väliin. Toisaalta, nämä olivat ihanaa vastapainoa arkityölleni. Ajatukset lähtivät varmasti pois työasioista näitä kutoessa.

Mallineule vaihtuu mukavasti ja sukka tulee kudottua tavallaan kuin osissa. Mielenkiintoa piisaa, mutta toisaalta työ etenee kuvioiden ollessa suuria.

Malli: Musiikkisukat by Nina Kankaanpää

Lanka: Novita 7 veljestä valkoinen, musta ja hieman punaista, yhteensä 248 g

Puikot: Prym bambuiset nro 3,5

Viikon ahkera näpertely

Anelmaisia on kudottu paljon ja ehkä ovat jo ohi mennyttä. Minä tapani mukaan olen lämminnyt vasta jälkijunassa. Viikon ahkeran näpertelyn tuloksena sain syntymään nämä lila-harmaa-vaaleanpuna-valkoiset sukat. Eihän sitä paljon illassa tee kirjoneuletta, ja nuo kukat sekä lankojen päättelyt vievät aivan tuhottomasti aikaa. Mutta lopussa on mielissään, kun sai tehtyä.

Anelmaisten suuri suosio on varmasti siinä, miten koukuttavaa näiden neulominen on. Koko  ajan vaihtuu lanka ja mallineule. Ei ehdi pitkästyä, vaan sijaa on suunnittelulle. Yhtä kohtaa neuloessa miettii jo kovasti, mikä on seuraava väri ja millaisen kuvion laitan.

Nilkassa viimeistään rupeaa jo suunnittelemaan seuraavien sukkien väriyhditelmiä. Ei ihme, että näistä on tullut niin suositut sukat. Ovat myös lämpimät. Paksua lankaa ja kirjoneuletta. Ovat melkein koko pituudeltaan kaksinkertaiset.

Kovin käytännölliset nämä eivät ole, jos laittaa nuo kukat. Ovat lähinnä hameiden, tunikoiden ja legginsien kanssa pidettävät. Eivät jää piiloon lahkeisiin. Tai voihan ne toki housujen päälle vetää myös nuo varret. Mutta minusta ne pitää olla näkyvissä. Ison työn tuolosta ei saa piilottaa!

Minun väriyhdistelmä tällä kertaa nämä. Vaaleanpunaista, lilaa kahdessa eri sävyssä, jenkkaa, valkoista ja harmaata. Varsinaisten Anelmaisten kärkikavennus ei tahdo istua minun jalkaani. Tällä kertaa kokeilin loppujen silmukoiden silmukoimista.

Malli: Anelmaiset Novitan 2. sukkalehdestä, Anelma Kervinen

Lanka: Novita 7 veljestä eri värejä, yhteensä 235 g

Puikot: Prym Bambuiset nro 3,5

Koirulit

Kirjoneule on viehättänyt minua monessa viime aikojen neuleessa. Palasin tällä kertaa jo aiemmin kutomaani mallin pariin ja kudoin uudet koiralapaset. Ohjeen olen ostanut joskus Ravelrystä ja samalla ohjeella olen jo aikaisemmin muutamat lapaset kutonut vuosien mittaan. Lankakin sekä värit ovat tainneet olla sama joka kerralla.

Mallia on helppo seurata. Ostamani ohje on englanniksi, mutta onnekseni kaaviot puhuvat kieltä, jota osaan, niin ei tarvitse juuri kirjallisia ohjeita seurata. Kaaviota seuraten lapaset valmistuvatkin mukavasti. Jokainen silmukka on merkittynä, ei tarvitse kuin olla tarkkana seuraamisen kanssa.

Lankana näissä on lämpimäksi toteamani Teetee Pallaksen valkoinen ja tummanruskea. Yhdet lempilapasistani olivat juuri tästä langasta kudotut ja pidin niitä päivittäin neljän talven aikana työmatkoilla ja vähän muutenkin. Sitten vasta kuluivat peukuista puhki. Pestiinkin monta kertaa koneessa.

Joridille tyypilliseen tapaan lapasista löytyy paljon hauskoja yksityiskohtia. Minusta nämä eivät ole vaikeat kutoa, jos vähänkään on kirjoneuleesta perillä.

Malli: Jorid Linkvikin Dog Mittens (maksullinen ohje Ravelryssä)

Lanka: Teetee Pallas, 74 g (valkoinen ja ruskea)

Puikot: Prym Bambuiset nro 2,5

Ruususet

 

Mielessäni on jo jonkin aikaa vilahdellut kuva sukista, joissa on suussa valkoisella pohjalla ruusuja. Joku visio jää joskus näin elämään ja kehittymään pidemmäksi aikaa, ehkä jostain näkemästään tai sitten idea tulee muuten vain. Ja se on kudottava sieltä ajatuksista pois, muuten siitä ei pääse eroon. Väritkin ovat olleet mielessä. Tämä Nallen Taika -langan sävy on liittynyt tuohon kuvaan. Langat ovat odottaneet käsityökopassani jonkin aikaa sopivan ruusukuvan löytymistä ja kun sen löydin lopulta omista arkistoistani, niin sukat puikoille. Ruusu on sama kuin näissä suunnittelemissani sukissa.

Muutaman aloituksen tein, purin ja lopulta silmukat sattuivat kohdilleen. Toiseen sukkaan ruusukuviot totuttuun tapaani peilikuvana. Taika oli kivaa, pehmeää kudottavaa. Yksivärinen valkoinen tuntui paljon kovemmalta langalta. 

Kivat, matalat sukat polvisukkien väliin. Sellaiset kätevät olemaan omassa sukkavarastossa. Nallesta tehtynä mahtuvat myös kenkiin paremmin.

Malli: Ruususet by Kardemumma

Lanka: Novita Nalle puhtaanvalkoinen ja Nalle Taika, 70 g yhteensä

Puikot: Pony Bamboo nro 2,75

Maalaisromanssi - kaunista romantiikkaa

Lomaviikolla tuli tehtyä loppuun myös jo jonkin aikaa kesken olleet pitkät polvisukat. Toinen sukka on ollut kudottuna jo viime lokakuussa, mutta sitten alkoi joulukutomiset ja jostain syystä pari sukalle sai siirtyä ja siirtyä toisten, muka kiireellisempien kutomisten tieltä.

Malli oli kyllä mielenkiintoinen ja hyvin kirjoitettu, joten syy siirtymiseen ei missään nimessä ollut siinä. Ostin tämän Merja Ojanperän kirjan ihan tämän mallin sekä yhden toisen takia. Ihastuin näihin sukkiin välittömästi. Kirjassa on kyllä muitakin kudottavia sukkamalleja. Mielenkiinnolla odotankin hänen seuraavaa kirjaansa.

Mallissa riittää monenlaisia pieniä yksityiskohtia koko sukan matkalla. Useampi pitsineulekaavio tutkailtavana. Muutamassa kohdin on vähän tylsiä kavennuksia tehtävänä, mutta niitä ei ollut kovin montaa, joten tulivat ohitettua nopsaan.

Tämä polvisukka sopii hoikempaan kuin muodokkaaseen pohkeeseen. Joustava pitsinauha pitää sukat ylhäällä ja sitä ei tarvitse availla kovin usein, kun saa säädettyä sen omalle jalalle sopivaksi.

Maalaisromanssi on todella nimensä veroinen. Vaikka lanka on paksua, 7 veljestä, ei nämä sukat näytä paksuilta. Ne ovat vain yksinkertaisesti kauniit.

Ohjeessa oli vielä helmet noiden kukkien keskelle, mutta kaapissani ei ollut sopivia. Myös huollon kannalta helmet eivät ole aivan helpoimmat. Pitäisi löytää sellaiset, joista ei pesussa lähde värit pois. Ilman helmiäkin nämä ovat kyllä upeat sukat hameen kanssa!

Sukat valmistuivat lomaillessamme Rukalla. Paljon näissä on yksityiskohtia, joten koko ajan oli seurattava kaavioita varressa. Jalkaterän kanssa pääsi sitten helpommalla. Lisäksi varteen tulevat kukat ja niiden kiinnittäminen oli oma näpertelynsä, jossa vierähti aikaa kohtalaisesti. Mutta lopputulos on sen arvoinen.

Malli: Maalaisromanssi Merja Ojanperän kirjasta Kauneimmat villasukat

Lanka: Novita 7 veljestä luonnonvalkoinen 205 g 

ja Novita Nalle luonnonvalkoinen, 19 g, Yhteensä 224 g.

Puikot: Prym bambuiset nro 3,5 sekä nro 3 virkkuukoukku

Apila -lapaset

Kevät tulee suurin harppauksin ja lumet sulavat aivan silmissä. Siitä huolimatta olen kutonut lämpimiä lapasia. Eihän sitä koskaan tiedä, kuinka pian niitä kuitenkin tarvitsee ja ensi syksy onkin jo edessä. Käyttöön nämä eivät enää keväällä mene. Syksyllä on sitten kiva ottaa pakkasten tullen uudet, lämpimät lapaset käteen.

Malli on muutaman vuoden takaisesta Roosa Nauha ohjekuvastosta. Jo silloin tyttäreni valitsi mallin ja värit, mutta äidin toteutus on vain kestänyt hieman. Emme ostaneet itse Roosanauhalankoja, vaan lähes saman sävyiset Pirkkalangat laajemmasta valikoimasta. Hinta langoille taisi silloin muodostua noin edullisemmaksi. En ole aiemmin kutonut Paksusta Pirkkalangasta. Siksi olikin haastavaa ymmärtää, kun ohjeessa oli hyvinkin pienet puikkokoot langan paksuuteen nähden. Ja kosta tytön käsi on siroakin sirompi, otin ohjeen pienimmän puikkokoon, jolla lapaset tein. Työn edistyessä ymmärsin todella hyvin, miksi piti olla niin ohuet puikot. Lapasista tuli tiiviit ja lämpimät. Teen varmasti useammat tuosta langasta vielä. Niin paljon ihastuin langan ominaisuuksiin.

Paksu Pirkkalanka on pehmeää, 100% villalankaa ja siitä oli aivan ihana kutoa. Käsin pestävä, joka tosin on pieni miinus. Mutta pysyvät lapaset parempina niin. Lanka lämmitti käsiä jo kutomisvaiheessa. Pinnasta muodostui kauniin sileä, tiivis ja tasainen, josta ei ehkä ihan kaikki tuulet mene läpi. Muuten tein ohjeen mukaan, mutta peukun tein vähän pidemmän ja vain yhdellä värillä, ohjeessa se oli puoliksi harmaa.

Kyllä näillä lapasilla kehtaa ulkona liikuskella. Pysyvät kädet lämpiminä.

Malli: Apila Roosa Nauha -ohjekuvastosta

Lanka: Paksu Pirkkalanka, värit 100, 3641 ja 322, 101 g

Puikot: KnitPro Zing nro 2,5

Mustaa pitsiä jälleen

Harvoinpa tulee tehtyä vain yhdet hyväksi koetulla mallilla. Loman jälkeen puikoilla oli jälleen mustaa pitsiä. Mirjan vierailusukat hieman pienemmässä koossa. Nyt aikaa ei ollut kuin iltaisin, joten piti tarkemmin laskea silmukat, että kuvio menee oikein. Päivän valoisat ajat meni töissä. Mutta valmistui vain.

Kyllä päivällä olisikin ollut ihana kutoa tätä tummaa lankaa. Onneksi malli on sormenpäissä, niin onnistui iltavalaistuksessa. Kuvaaminenkin siirtyi useammalla päivällä, koska mallijalat eivät olleet paikalla. Lopulta viritin sukat blokkien päälle. Mustassa eivät anna kuvaa neuleesta paljon, peittyy varjoihin. Jalassa näyttävät paremmilta. Muuten ovat samanlaiset kuin edelliset, mallikertoja jalkaterässä yksi vähemmän, kun tulevat pienempään jalkaan.

Malli: Mirjan vierailusukat koko 38

Lanka: Alize Superwash 100, väri 60 (musta) 62 g

Puikot: Bambuiset nro 2,5

Ei talvea ilman enkeleitä

Näyttää muodostuvan tavaksi kutoa joka talvi ainakin yhdet enkelilapaset. Olen yrittänyt etsiä sellaista sinistä lankaa, jolla saisi mukavasti eri tummuusvaihteluita tuohon taustaan. Tällä kertaa kokeilin, käyttäytyisikö Fabelin Long Print tuossa taustassa sopivasti vaihtelevana, luoden enemmän kolmiulotteisen vaikutelman. Ja aika hyvin onnistui, vaikka ihan tarkkaan ei kohdistus onnistunut. Haastava lanka huomata eroa, missä vaihtuu ennen kuin on kutonut aika pitkän matkaa. Nimensä mukaan tässä on pitkä raitaraportti. Kudoin lapaset eri keristä, mutta en aivan samaa kohtaa löytänyt raitojen vaihtumisen kohdasta.

Malli: Ratun Rasat, enkelilapaset

Lanka: Alize Superwash 100 valkoinen ja 

Drops Long Print Deep Ocean, yhteensä 60 g

Puikot: Prym bambuiset nro 2,5

Fazeria Päntäneeltä - lomaviikon kutomista

Lomaviikon aluksi kävimme ystävän kanssa lankaretkellä Tapion Kaupassa, Päntäneellä. Tulihan sitä hankittua jälleen hieman lankaa varastoihin. Siellä valtavan lankamäärän keskellä ei aluksi edes pysty päättämään, mitä haluaisi. Tällä kertaa oli kyllä aika selvä lista mielessä ja vältyin hankkimasta muita lankoja kuin niitä, joille oli jo käyttö mietittynä. Itse asiassa lähdin vartavasten hakemaan tätä tiettyä väriä, sillä edelliset tästä langasta kudotut sukat olivat kuluneet puhki ja tilalle tarvittiin uudet. Varasttoistani tämä oli loppu, joten siellä oli siis merkittävä aukko, joka on nyt paikattu. Hyvä syy lähteä piristävälle retkelle.

Nämä ovat kolmannet samanlaiset sukat, mitä kudon tästä tietystä väristä. Väriyhdistelmä valmiissa sukissa vie ajatukset Fazerin siniseen suklaalevyyn, joten olemme kutsuneetkin näitä sukkia Fazerin sinisiksi. Lanka on ohutta Fabelia ja sukat ovat siksi käytännölliset käyttää. Sujahtavat myös talvisaapikkaisiin vaivatta.

Malli: Kardemumman perussukka, koko 37-38

Lanka: Drops Fabel väri 671, 60 g

Puikot: KnitPro koivuiset nro 2,5

Vierailusukat

Onneksi kevät on jo saanut päivät pidemmiksi ja valoisammiksi. Puikoilla nimittäin viipyili musta lanka tovin. Silti mustan kutominen on aina hankalaa, vaikka valoa olisikin jo enemmän. Tällä kertaa kudottavana oli mustat, ohuet sukat, jotka mahtuisivat hyvin laukkuun ja voisi sujauttaa jalkaan esim. vierailun ajaksi. Lopputulokseen olen tyytyväinen, mutta töitä se teetti paljon ylimääräistä. Juuri värin takia.

Illan selasin tiedostojani, nettiä ja lehtiä läpi. Mitään kolahtavaa ohjetta ei juuri siinä kohtaa sattunut eteeni. Lopulta vain loin silmukat puikoille ja kokeilin neuloa noista klassikoiksi muodostuneista sukista tuota eteen tulevaa pitsiä nilkkasukkapituutena. Muutosta tein siinä, että neuloin tuon saman pitsin myös taakse ja muutaman kapean pitsiraidan siihen väliin. 

Malli toimi ja pääsin kutomisen vauhtiin. Mustassa langassa, varsinkin aluksi, piti koko ajan laskea, mitä seuraavaksi teen, sillä mallikerta ei erottunut niin selvästi. Mutta palan matkaa kudottuani rupesi pitsi olemaan kohdillaan ja työ helpottui hieman. Loppuun asti oli oltava laskeminen mukana, ettei tullut virheitä. Ja siitä huolimatta näissä sukissa on tullut purettua tavallista enemmän. Osa purkamisesta johtui kyllä siitä, etten aina ollut aivan tyytyväinen sukkaan ja malli muokkautui siinä kutoessa. Milloin oli minusta liian lyhyt ja milloin liian pitkä. Lopulta sain kuitenkin mielestäni ihan sopivan kokoiset, laukkuun mahtuvat sukat aikaiseksi.

Malli: Mirjan vierailusukat koko 40

Lanka: Alize Superwash 100, väri 60 (musta) 68 g

Puikot: Bambuiset nro 2,5