sunnuntai 31. maaliskuuta 2013

Montako langanpäätä

Eilisistä jämäpalleroista kutoutui sukat. Ensiesittelyyn pääsevät nurjalta puolen. Tässä olisi nimittäin vielä hieman puuhaa ennen kuin sukat ovat valmiit. Arvaahan montako langanpäätä tässä on. Oikein arvanneelle, tai lähimmäksi arvanneelle pieni muistaminen luvassa. Jos on monta samaa, oikeaa vastausta, arvotaan heidän kesken se pieni palkinto. Ensi sunnuntaina voittaja ja langanpäiden määrä selviää.
Olen vain ihmetellyt, että mistä kumman keristä nuo sukat valmistuivat. Tässä eiliset laatikot tällä hetkellä. Laitoin kerät niille paikoille, missä ne ovat edellisessäkin kuvassa. Yli 70 g lankaa katosi, mutta tuntuu ettei se näy missään. Ihan vain muutama kerä katosi kokonaan. Kahden raidan verran on otettu suurempien kerien laatikosta.

lauantai 30. maaliskuuta 2013

Lankalauantai

Vietin tovin lankalauantaita järjestelemällä ohuiden sukkalankojen jämäpalleroita ja vajaita keriä. Selvittelin keriä ja tein lisää pikkukeriä pienistä keränlopuista. Kokosin ne muutamaan laatikkoon. Nyt pitäisi kaikki kerät olla samassa paikassa. Saisikohan näistä vielä monet raitasukat aikaiseksi ja pallerot vähenemään, jos kokeilisi? Raitalankoja kyllä joutuu yhdistelemään useampia, sillä jämäkerissä on vain muutama raitaraportti kerää jäljellä tai ovat raitojen tasauskeriä. Suuremmista, vajaista keristä saisi enemmänkin sukkaa aikaiseksi. Tästä voisi tulla sellainen kiva projekti, josta saisi aina uusia alkuja tyhjenevään sukkakoriin.

Nyt on sitten ohuet jämäkerät lajiteltuina ja löytyvä kätevästi samasta paikasta. Lankalauantai on siis käytetty hyvin hyödyksi.
Sukkakorilla on tapahtunut pääsiäistaikoja. Vadelmanpunainen sukka ei ole vielä paria saanut, mutta enää sen ei tarvitse olla yksin. Kaveriksi löytyi Opalin langasta tehty harmaamusta sukanvarren alku, joka ei ole tahtonut edetä laisinkaan. Josko se sukkakorissa olisi esillä ja tulisi paremmin kudotuksi valmiiksi.

Tänään jo tarvitsi käydä sukkakorilla, kun lähdimme hankkimaan opiskelijalle tarvikkeita lähikaupungista. Regian harmaaraitaiset varrenalut lähti mukaan ja mukavasti niille ajomatkoilla kertyikin pituutta. Nyt vain lisää alkuja tänne korille ennen seuraavia matkoja. Sukkakori on heti osoittanut tarpeellisuutensa.

perjantai 29. maaliskuuta 2013

Faberge ja sukkakori

Vaaleanpunalila -sukat valmistuivat seuraavaksi. Lankaa jäi neljän väriraportin verran ja vähän yli jäljelle. Ohuiden sukkalankojen jämälaatikkoni on siis saanut useamman asukkaan tämän pääsiäisviikon aikana. Miellyttävää kutoa ja juuri toisen tyttäreni väreihin sopivaa. Aurinko paistaa kuistiimme ja saa sukat näyttämään tummemmilta kuin ovatkaan. Seuraavassa kuvassa oikeampi väri.
Malli: oma perussukka, koko 36, 60 s.
Lanka: Järbo garn mini raggi, 64 g, väri 68103
Puikot: KnitPron sormikaspuikot nro 2.5
Korissa oli alussa myös tämä Opalin kerä. Otin sen hyllystäni, koska siinä oli edes hieman keltaiseen vivahtavaa sävyä. Kerästä aloitin ensin sukkia, mutta kohta tajusin että lankahan on 70 % villaa ja 30 % silkkiä. Olin aivan unohtanut, miksi tämä oli helmenä kaapissani, enkä ollut siitä mitään kutonut. Ei, sukkia ei tästä Faberge-pääsiäislankamunasta voinut kertakaikkiaan tehdä. Vähensin hieman silmukoita ja tein uuden varren. Ajatuksena, että kohta minulla on silkkihansikkaat. Seuraavana päivänä kuitenkin totesin, että ei, ei tehdä hansikkaita. Liian hienoa lankaa hansikkaisiin, tehdään huivi. Etsin kovasti langalle sopivaa huivimallia ja ajatuksena oli tehdä tästä tuubimainen huivi nyt pääsiäisenä muiden lankamunien tapaan. Ohjetta ei vain kuitenkaan tullut vastaan, joten tämä lankakerä meni takaisin kaappiin odottamaan sitä oikeaa huivimallia. Huivi ei voi kovin suuri olla, lankaa on vain 100 g. Mallin pitää sopia myös raidoittavalle langalle, joten ei voi olla mikään kovin monimutkainenkaan. Langan on päästävä oikeuksiinsa. Fabergeeksi osoittautunut pääsiäislankakerä on jälleen säilöttynä arvoisellaan tavalla.
Pääsiäismunien lankakorilla näyttää tällä hetkellä tältä. Sukkakorin tarina ei kuitenkaan jää tähän, vaan koriin tulee vierähtämään uusia sukkalankoja, joita kudotaan ja palaan esittelemään koria aina välillä, kun korilla tapahtuu jotain. Sillä aina täytyy olla jokin helppo neule mukaan otettavaksi matka- tai odotusneuleeksi. Tämä on ollut mukava ja mielenkiintoinen tapa edetä sukkien kanssa. Viime sunnuntain jälkeen on valmistunut kolmet ja puolet sukkaparit. Yksi sukka olisi jäljellä kudottaviksi nyt pääsiäispyhien aikana. Sukkakorille tein oman sivunkin, jossa etenemistä voi seurata. Sivu aukeaa blogin yläreunasta. Kuvauspaikkana on ollut kotimme kuisti, joka on viime viikkoina vaihtanut väriä ja remontti on vielä kesken. Ainoastaan lattialaatat ovat entiset, muuten värimaailma on muuttunut paljonkin.

Minttusuklaata pääsiäislankamunista

Sukkakorilla rupeaa olemaan kohta melkoisen tyhjät oltavat sillä jo toinen sukkapari valmistui pääsiäislankamunista. Kun tekee monia sukkia yhtäaikaa niin valmistakin tuntuu tulevan hyvin samoihin aikoihin.
Malli: oma perussukka, 64 s, koko 38
Lanka: Austermann Step (Aloe Vera ja Jojoba öljy), 70 g.
Puikot: Ruusupuiset nro 2,5

Yksi ruusupuinen sormikaspuikkoni napsahti kevyesti poikki viimeisellä minttusuklaasukkien kavennuskerroksella. Puikot eivät olleet edes vääntyneet ja ensimmäistä kertaa käytössä. Mieheni katsoi, että meni niin kauniisti puun syytä pitkin, että oli sen puikon heikko kohta. Näissä pakkauksissa ei ole edes varapuikkoa. Nyt sitten on muihin pakkauksiin jäljelle jääneistä neljästä puikosta. Muutenkin ruusupuiset tuntuvat jotenkin heppoisemmilta kuin KnitPron puikot. 

Hyvää Pääsiäistä!

torstai 28. maaliskuuta 2013

Pääsiäisen Kesäkimppu

Ensimmäiset sukat pääsiäislankamunakeristä on valmistunut. Nämä sukat oli miellyttävä neuloa. Kerät alkoivat liki samasta kohdasta raitaraporttia, vain 15 cm heitto, jonka jouduin tasaamaan. Raidat pysyivät koko matkan samassa tahdissa, värin vaihtumisen kohta heitti korkeintaan pari senttiä. Ei siis juuri laisinkaan. Kudoin sukat kahdelta eri kerältä eikä kummassakaan tullut vastaan solmua, jonka vuoksi raitaraportit olisivat menneet sekaisin. Kummaskin sukassa oli vain kaksi pääteltävää lankaa, alku ja loppu. Todellinen yllätysten keräpari. Mutta pääsiäismunathan pitävät sisällään usein yllätyksen. Useimmiten miellyttävän yllätyksen.
Malli: oma perussukka, 56 s, koko 38
Lanka: Novita Nalle Kukkaketo Kesäkimppu, 83 g.
Puikot: Ruusupuiset nro 2,75

Sukat valmistuivat pääsiäismunaprojektissa kuin huomaamatta. Valmiina keskiviikkona illalla ja vastahan ne palmusunnuntaina aloitin pienellä pätkällä kudottua vartta. Samalla olen kuitenkin kutonut reippaasti eteenpäin kolmea muuta sukkaparia, joten todella nopea pari kutoa tämä ensin valmistunut.
Muut korin sukat etenivät nekin, jopa se toisista hieman jälkeen jäänyt vaaleanpunainen sai kantapään sekä lapaa. Miniraggi-sukista toinenkin odottaa jo kantapään alkamista ja vihreissä sukissa toinen varsi on edennyt kauppareissun automatkoilla hyvin sekin. Korin väritys muuttui huomattavasti tuon keltaista sisältäneen sukkaparin valmistuttua.

keskiviikko 27. maaliskuuta 2013

Piilossa sukanvarsien alla

Viimeinen työpäivä ohi ennen lomaa, postilaatikossa neulelehti ja kotona odottamassa pääsiäislankamunat. Pääsiäiseni on alkanut. Loma jatkuu aina seuraavankin viikon. Nyt on aikaa enemmänkin paneutua pääsiäislankamunien aukaisemiseen. Lankakeristä on jo paljastunut ihanan värikkäitä sukkien alkuja, jotka peittävät lankamunille varatun korin jo ihan kokonaan alleen.

Kesäkimppuraitasukat etenivät kivasti alkuillasta, sitten vaihdoin tuohon ihanaan vaalenapunasävytteiseen Miniraggiin ja aamulla silmukoita sai vihreät sukat jalkaterään. Vain ja ainoastaan vaaleanpunainen sukanvarsi on entisillä silmukoillaan. Olisiko sen vuoro seuraavaksi kasvaa pituutta? Ettei sukkaparka tunne itseään vain syrjityksi, sillä väriraportti siinä on kaunis. Katsotaan, mihin sukkaan käsi tarttuu illalla koria kohden kurkottaessa. Sukkien kutominen näin on vallan mainio kokemus ja näissä sukissa viehättävät erityisesti raikkaat ja kirkkaat värit, jotka loistavat iloisina ja piristävät päivääni hangilla leikkivien auringonsäteiden kanssa kilvan.
Tarkkaavainen pääsiäiskerien seuraaja huomasi, että korissa oli alkujaan vielä yksi kerä enemmän kuin mitä on esitelty avattuja salaisuuksia. Kyllä se siellä vielä on ujona piilossa sukanvarsien alla ja siitä onkin tulossa vallan mielenkiintoinen pääsiäislankamuna. Kerän vyöte piti sisällään jo mukavan yllätyksen. Tuoteselosteet kannattaa lukea aina tarkkaan!

Päivän linkkivinkki vie tänään jälleen katsomaan kauniisti kudottuja sukkia ja muita neuleita.

tiistai 26. maaliskuuta 2013

Hempeä vaaleanpunainen pääsiäismunakerä

Hempeän vaaleanpunainen pääsiäismunakerä osoittautui melkoisen hankalaksi tapaukseksi. Tämä pääsiäismuna ei meinannut millään antaa salaisuuttaan julki. Onkohan se siksi jäänyt kaappiini hyvin säilötyksi sukkalangaksi? Aloitin ensin 2,5 nro puikoilla, mutta neuleesta tuli aivan liian löysää. Purin alun ja etsin nro 2 puikot. Jälleen pala sukanvartta ja purkuun. Tällä kertaa liian tiukkaa neuletta. Mutta periksi en antanut. Lopulta löydin välikoon puikot eli nro 2,25 ja sitten rupesi sukanvarsi syntymään. Kudottuani 80 kerrosta on varrella mittaa tämän verran. Jokohan tuo olisi tarpeeksi pitkä tavalliseksi sukanvarreksi?

Taisin ihan ajatuksella valita tähän pääsiäisyllätykseen sellaisia keriä, jotka ovat olleet kaapissani pitkään puhumattomina. Väärän värisiä, liian ihania ja vaikean paksuisia. Mutta yllättävän mukavasti näissä on päässyt etenemään.
Mitä sitten muille korin pääsiäismunakerille kuuluu? Vihreä sukka eteni jo yli kantapään, seuraavassa kerässä on yksi liki valmis sukka, päättely puuttuu. Seuraavana tämä yllättävä vaaleanpunainen ja on nuo raitasukatkin ovat edenneet monta raitaa. Tämä on ollut mukava projekti tähän saakka. Kiva aina vaihtaa neuletta, kun joku tuntuu jo tylsältä. Värinvaihto helpottaa kummasti.

Tämän päivän blogivinkki vie blogiin, jossa on paljon ihania sukkia. Kurkatkaahan! Ihania raitasukkia ja väriyhdistelmiä.

maanantai 25. maaliskuuta 2013

Vihreän pääsiäiskerän väriraportti

Vihreä pääsiäismuna alkoi paljastaa kuvioitaan. Sukka eteni jo hyväisesti ja on menossa kantapäässä. Neuletuntuma tähän lankaan on miellyttävän pehmeä. Jokainen lankamuna korissani on erilaista lankaa. Tämä vihreä on jo useamman vuoden kaapissani ollut Austermann Step. Sisältää Aloe Veraa ja Jojoba öljyä. Muistattehan, kun ne tulivat lankoihin? Kerä on niiltä ajoilta. Olen joskus punertavan samanlaisen kutonut ja ne sukat ovat edelleen pitokuntoiset ja hyvinä pysyneet. Tämä vihreä jäi jotenkin vain, ilmeisesti värinsä vuoksi, silloin kutomatta ja valikoitui nyt pääsiäiskoriini.

Myös kesäkukkasukat etenivät kumpainenkin muutaman raidan verran. Punainen sukka jäi ilman silmukoita, koska en päässyt sovittamaan sitä tyttäreni jalkaan. Tämä minun pääsiäismunakorini on kesäyön hullutustöiden kaltainen, mutta lyhyempi ja ei niin tarkkaa määräpäivää. Joskus on vain kiva hullutella. Näin pula ihan perussukista tulee hoidettu kuin huomaamatta kuntoon, eikä niiden kutominen tunnu tylsältä, kun voi välillä vaihtaa eri työn.

En ole ainoa hulluttelija. Vilkaisehan, millaisia projekteja löytyy mm. Scaritsan villat -blogista.

sunnuntai 24. maaliskuuta 2013

Pääsiäismunia

Tässä minun pääsiäismunani. Palmusunnuntainahan käydään osassa Suomea virpomassa, meillä täällä Pohjanmaalla vasta lankalauantaina eli viikon päästä. Minä kuitenkin tulin jo valinneeksi itselleni pääsiäisen käsitöihin vähän kirkkaampia lankakeriä, pääsiäismunia. Näistä olisi aikomus saada ainakin osasta sukat ensi sukkasunnuntaille. Tai sukat alulle, sillä pääsiäisen jälkeinen viikko on minulla lomaa.

Etsin kaapeistani keväisiä värejä. Kirkkaita, iloisia pääsiäismunalankakeriä. Varastoissani oli pääasiassa kuitenkin sinisiä sävyjä, mutta muutamia iloisempiakin sävyjä löytyi. Hyvin harvassa kerässä oli keltaista ja vielä vähemmän oli niitä keriä, joissa olisi ollut vihreää. Jotain kuitenkin löytyi ja pääsiäisprojektini voi alkaa.
Palmusunnuntain mittaan pääsiäismunistani paljastui jo yllätyksiä. Kesäkimppukerät olivat yllättävän samanlaiset, vain 15 cm pätkä alussa oli väriraitaraporteilla eroa. Olin osannut sattumalta kerrankin valita samanlaiset kerät ja sukkien kutominen kahdelta kerältä alkoi helposti, ilman raitojen tasaamista ja turhien pätkien kerimistä pois välistä. Muut kerät ovatkin yksittäisiä, joten sukat tulevat peräkkäin. En ruvennut keriä tasailemaan.

Järbo mini raggi osoittautui vallan ihastuttavaksi raitalangaksi. Tykkään raitojen muodostamasta väripinnasta ja sukka siitä edistyikin huimaa vauhtia. Kohta pääsen kärkikavennuksiin. Pääsiäismunien yllätysten availu on mukavaa puuhaa.

lauantai 23. maaliskuuta 2013

Kettulapaset

Muutama päivä sitten juolahti mieleeni, että teenpä yhdelle tuttavallani hänen jäädessä pois töistä lahjaksi Kettulapaset. Tiedän hänen pitävän ketuista todella paljon. Mielessä oli Tanssivien Puikkojen kettusukat ja niiden ketut. Ajattelin valjastaa sukkien ketut lapasiin. Ajelin töistä kotiin tuumaillen tätä suunnitelmaa viime keskiviikkona. Kotona ruokailun jälkeen avasin sitten tietokoneen aikomuksena ryhtyä lapassuunnitteluun. Mutta PäiviH olikin ehtinyt minun edelleni. Hän oli juuri silloin keskiviikkona julkaissut postauksen kettulapasista, joihin löytyi myös ohje, muutama tovi aiemmin kuin hänen sivuilleen menin. Oikein säikähdin, että miten voi joku lukea minun ajatukseni noin osuvasti ja tarjota valmiina aikomaani suunnitelmaa. Kiitos Päivi hienosta ohjeesta!
Aluksi ajattelin lapasista tulevan isot, sillä ohjeen suuri silmukkamäärä ja veljeksen paksuinen lanka yhdistelmänä tuntui isoilta. Kokeilin ensin Nallen paksuisilla langoilla, mutta hyvin pian huomasin, ettei se toiminut. Palasin takaisin ohjeen lankaan. Minulla ei ollut sopivaa vihreää raitalankaa varastoissani ja taitaa olla jo Novitan poistunut lanka, joten ei sitä mistään saakkaan. Eikä ollut muutakaan oransseihin kettuihin sopivaa raitalankaa. Tuttavani pitää kuitenkin tummia takkeja, joten kaivoin varastoistani tummanharmaan, tweedin sekä oranssin langan ja aloitin niistä torstaina illalla lapasia omalla raidoituksella. Kettujen taustasta näytti muotoutuvan koivumetsä iltahämärissä. Yöllähän ne ketut liikkuvatkin, eikö vain.
Yllättävää kyllä, lapasista tulikin melkein sopivat käteeni ohjeen mukaan tehtyinä. Minulla on pieni käsi, joten olivat aavistuksen isot minulle, mutta uskon, että saajan käteen ovat sopivat. Puikot olivat välillä kavennusten ja lisäysten kanssa lujilla, mutta muuten meni hyvin. Joskus on ihan hyödyllistä kutoa myös muiden lapasohjeiden mukaan. Teen itse lapaset aivan toisin ja tuli kokeiltua uutta tapaa peukalokiilassa sekä kärjen kavennuksissa. Peukalokin tehtiin hieman toisin kuin olen itse tehnyt. Lapasista tuli vallan mainiot ja sopivat. Lauantaina puolilta päivin kostutin lapaset ja muotoilin ne kuivumaan mittoihinsa. Jälleen kerran veljeksen kova tunne muuttui mukavan pehmoiseksi pelkällä vedellä. Laitan valmiit lapaset vielä hetkeksi jemmaan odottamaan tuttavani töistä poisjäämistä.

Malli: Kettulapaset, PäiviH (Tanssivat Puikot)
Lanka: Novita 7 veljestä, tumma harmaa, oranssi, 
harmaamusta tweed, 88 g
Puikot: Nro 3 bambut.

perjantai 22. maaliskuuta 2013

Aina vain parvi kasvaa

Sisareni tyttö halusi tädin tekevän hänellekkin pöllölapaset ja vielä samoissa väreissä kuin olen omalle tyttärelleni tehnyt. Koska on olemassa pieni mahdollisuus, että lapaset ovat yhtäaikaa mumman ja paapan luona tein toisiin raidan erottavaksi tekijäksi. Muuten lapaset ovat samanlaiset.
Malli on onneksi sen verran muuttuva, ettei opi aivan ulkoa, vaikka nämä olivat jo viidennet pöllöt eli 10 pöllöä on tullut tehtyä. Tosin kaksi paria olen tehnyt pienemmällä mallilla ja sitten kolme isommalla ja onhan noissa kahta erilaista pöllöä. Ero on kuitenkin vain pienessä osassa mallia. Malli saattaisi tuntua liian tylsältä, kun tekee näin monet peräkkäin. Nyt kuitenkin aion kutoa välillä vähän muutakin kuin vain pöllöjä.

Malli: Horatio and Oren by Barbara Gregory
(ohje Ravelrystä, maksullinen)
Lanka: Kotikulta villainen, 53 g, käsin pestävä
Puikot: nro 3 bambut

Nyt puikoilla on jotain ihan muuta.

keskiviikko 20. maaliskuuta 2013

Neulekahvilassa

Olemme melkein pari vuotta käyneet neulekahvilassa vanhalla meijerillä olevassa kahvilassa. Eilen oli viimeinen kerta siellä, sillä liike lopettaa tämän kuun lopussa. Paikka on ollut verraton, sellainen ei kenenkään maalla oleva. Sinne on voinut tulla ihan vapaasti ja parhaimmillaan meitä on tainnut olla 19 naista tekemässä yhdessä käsitöitä. On haalittu kaikki liikenevät istumapaikat ja tunnelma on ollut tiivis. Nyt kuitenkin oli vähän haikea mieli. Uusi paikkakin on tiedossa, Kotiseututalolla. Hyvää pullaa on sielläkin tiedossa ja toivottavasti neulekahvilamme jatkaa edelleen sellaisena vapaana, ei kenenkää pomottamana porukkana. Ollaan vain yhdessä, tehdään kukin omaa käsityötään ja pidetään hauskaa. Mitään erikoista ohjelmaa tai muuta en sinne kaipaa.
Kotoa lähtiessä nappasin mukaani tämän jo jonkin aikaa kesken olleen sukan. Ehdin aloittamaan sille parin kotona, niin oli helppo jatkaa kahvilassa. Sainkin sen parituntisen jutustelun lomassa kudottua toiseen sukkaan varren ja jatkoin sitten kantapäästä kotona. Illalla elokuvaa katsoessa koko sukka valmistui ja pari pääsi yöksi muotoutumaan. Kastelin sukat ja muotoilin ne.
Malli: perussukka, 2o2n ripillä, koko 39.
Lanka: Novita 7 veljestä Tweed, 109 g
Puikot: nro 3,5 bambuiset.

Pitäneekin jälleen laittaa tämmöinen perusneule puikoille. Kudon sitten pätkän silloin toisen tällöin. Helppo seurusteluneule. On sitten, mistä nappaa jälleen mukaansa, jos sellaista tarvitsee matkalle tai johonkin seuraan.

maanantai 18. maaliskuuta 2013

Merihevosia lumihangella

Minulla on ollut jo kauan tämä lapasmalli tallennettuna aikomuksena kutoa se. Näitä muut ovat tainneet tehdä jo vuosia sitten, mutta minä olen nyt vasta päässyt tähän malliin sisälle ja sain sen tehdyksi. Lapaset oli kiva projekti kutoa tässä sukkien välissä. Minun pienehköön käteeni nämä ovat suuret, mutta melko normaalinkokoiset taitavat kuitenkin kooltaan olla. Lanka on mukavaa kutoa ja näistä tuli kyllä lämpöiset, kun ovat kaksinkertaiset kirjoneuleen ansiosta. Käyttökokemuskin langasta on ollut positiivinen.
Päällipuolella on merihevoset peilailemassa toisiaan. Kuvio vei mennessään ja työ valmistui aivan huomaamatta. Sehän siinä kirjoneuleessa on niin koukuttavaa.
Tässä alimmassa kuvassa värit ovat minun näytöllä oikeat. Pimeän aikaan sai vain tummia kuvia ja nyt on niin kirkasta, että silmiin sattuu. Ei kohden koskaan. Kuvaajan taidoissa ei tietenkään ole vikaa!

Malli: Hippocampus (Ravelry) Torirot desing
Lanka: Kotikulta villainen, sininen ja valkoinen, 82 g
Puikot: nro 3 bambut

Tänään sainkin tuliaisina tätä lankaa yhden valkoisen kerän lisää. Tarvitsen seuraavaan työhöni, eikä minulla kotona ollut valkoinen riittänyt siihen. Mieheni kuitenkin ystävällisesti kävi sitä työmatkalla minulle hankkimassa.

sunnuntai 17. maaliskuuta 2013

Varaston täydennystä

Osuin lankakaupan poistomyyntiin viime viikonloppuna netissä ja kotiutin sieltä hieman ohuita sukkalankoja. Kerrankin osuin ensimmäisenä paikalle. Loppuviikolla sain sitten mukavaa postia. Hieman lisää sukkalankoja varastooni, sillä koskaanhan varastossa ei voi olla liikaa lankaa. Varsinkaan suloisia sukkalankoja. Ja jos niitä saa vielä sopivaa sulovileeniläiseen hintaan. Kyseessä on Red Heartin Heart & Sole  -sukkalanka. Sinistäsävyistä 300 g ja kellertävää 100 g vyötteitten mukaan, 394 g puntarin mukaan. Tällä kertaa painot olivat suht kohdallaan. Näyttäisi, että ne langat, jotka ehdin lisäämään tuonne lankavarastooni, kuluvat huomattavasti hitaammin kuin ne hankkimani langat, joita en sinne ehdi tai ennätä laittaa.

Viikonlopun muiden menojen lisäksi olen toki ehtinyt kutomaankin hieman. Parikin työtä odottaa toista paria itselleen.  En ole aivan laiskanakaan ollut. Mielessä vielä yksi tilaustyö, joten tekemistä piisaa. Ulkona on kyllä aivan ihana ilma, auringon laskettua vain pakkanen kiristyy melkoisiin lukemiin.

perjantai 15. maaliskuuta 2013

Käyttötestin tuloksia

Kokeilin itselleni uutta lankaa, Kotikulta Villainen, 100% villaa, näihin tyttäreni pöllölapasiin. Lapaset ovat olleet päivittäisessä käytössä sitten tiistaista 5.3. Ehkä yksi koulupäivä jäi väliin, kun lapaset olivat jääneet äidin autoon ja kouluun mentiinkin isän autolla. Minusta tämä on kestänyt ihan hyvän näköisenä. Lapaset ovat toki likaantuneet, mutta ei pahemmin nukkaantumista.
 Lanka on myös todella lämmintä. Senkin puolesta ihan tuntuu mukavalta langalta hankkia. Kutomisjälki siitä on ainakin tasainen ja sopii hyvin kirjoneuleisiin. Näitä ei siis ole vielä kertaakaan pesty. Takin hihan tarrakiinnitys on hieman kuluttanut nukkaa toiseen lapaseen.
Sitten se Opalin vahvempi lanka, 75 % villaa, 25% polyamidia. Sukat ovat olleet nyt viikon kovassa käytössä. Koulun lattiat eivät näytä olevan niitä puhtaimpia ja toisesta sukasta oli yksi silmä tarttunut johonkin piikkiin, mutta muuten ovat selvinneet ensimmäisestä elinviikostaan ihan kivasti.
Nämä ovat siis olleet talvisaappaissa ja näillä on tassuteltu koulun lattioilla. Se, jos mikä paikka on kova testipaikka, kun osa kulkee kengät jalassa ja osa sukkasillaan. Näyttää näilläkin olevan edessä pesureissu. Sukan kyljessä nukalta näyttävä ei ole nukkaa sukista, vaan talvisaappaan vuoresta on tarttunut sukkaan pientä karvaa. Pohjaankin näyttää tarttuneen jotakin.

Tässä testin tulos, jokainen voi tehdä omat päätelmät. Kumpikin lanka oli neulomismukavuudeltaan hyvä, suorastaan erinomainen.

torstai 14. maaliskuuta 2013

Kolme paria valkoisia

Kaivauduin lankalaatikoihini ja tein löytöjä. Minulla oli vielä pari kerää valkoista Novitan 7 veljestä varastoissani. Pyörittelin keriä hetken ja päätin kutoa lisää valkoisia perussukkia. Vähän eri kokoisia tosin, että olisi, mistä valita. Näiden aikana on ollut runsaasti aikaa ajatella. Sukat ovat olleet jonkin aikaa jo valmiina odottamassa kuvausta.
Välitöinä, semmoisina ajatustöinä näitä on valmistunut kaksi paria lisää. Ihan perussukkaa, mutta tätäkin on välillä kiva kutoa. Työhön ei tarvitse juuri katsoa, vaan sukat valmistuvat ihan huomaamatta. Lanka oli kovaa kudottaessa kahdessa kerässä ja pesemällä pehmenivät. Kolmas kerä oli eri värjäyserää ja siinä lanka oli huomattavasti pehmeämpää kuin kahdessa muussa, mutta samalla se tuntui ikään kuin hieman ohuemmalta. Siitä ei myös irronnut pesuveteen mitään.
Nyt niitä on kaikkiaan kolme paria valmiina, eri kokoisia.

Malli: oma perussukka, 48 s, 2o2n ribbiä varsi, sileä lapa.
Koot näissä 36-37, 38-39, 40-41
Lanka: Novitan 7 veljestä, valkoinen, 96 g ja 109 g,
raidoissa Viking Ville jämäkerä.
Puikot: nro 3,5 bambut

keskiviikko 13. maaliskuuta 2013

Jäätyneen lukon takana

Eilinen lumituisku oli jäädyttänyt postilaatikkomme lukon, eikä se auennut, kun töiden jälkeen postia yritin hakea. Ensin ajattelin, että antaa olla, sulattelen sitten myöhemmin, sillä kohta pitää joutua lentopalloilijoiden kökkään. Kunhan haen tytöt koulusta. Mutta sitten kuitenkin laitoin kauratyynyn mikroon, lämmitin sen ja lähdin sen kanssa sulattelemaan postilaatikon lukkoa. Hetki lämmintä tyynyä pidettyäni lukon päällä aukeni se ja laatikossa oli mainosten lisäksi ihanan paksu kirje minulle.

Tein vähän oravannahkakauppoja ja tässä tulos. Kiitos Mari! Ihana yllätys! Minulla ei tuollaista projektipussukkaa olekkaan ja värjäystä olen kiertänyt, sillä tiedän jääväni siihen koukkuun. Nyt varmaan kokeilenkin! Toivottavasti sinulla on mukavia neulontahetkiä!

tiistai 12. maaliskuuta 2013

Haastetta piisaa

Tässä jokin aika sain pari haastettakin. Joten yritänpä selvitytyä näistä.

IhanHelmee haastoi minut tämmöisellä haasteella:

1.) Kerro 11 faktaa itsestäsi
2.) Vastaa haastajan 11 kysymykseen
3.) Keksi 11 uutta kysymystä haastetuille
4.) Haasta 11 bloggaajaa
5.) Kerro bloggaajille, että olet haastanut heidät

Faktat minusta
1. Minulla on siniset silmät.
2. Olen tehnyt käsitöitä ihan pienestä pitäen, välillä ahkerammin, välillä laiskemmin.
3. Suunnittelen enemmän kuin ehdin itse toteuttaa.
4. Rakastan villaa ja sen lämpöä.
5. Teen lähes kaikki käsityöni muille kuin itselleni.
6. En taida esitellä edes kaikki käsitöitäni blogissani.
7. Pidän matkustelusta, mutta kukkaroni ei pidä siitä.
8. Toivoisin vuorokauteen muutamaa lisätuntia ehtiäkseni tehdä kaiken mitä haluan.
9. Nukun villasukat jalassa, toinen jalka peiton ulkopuolella.
10. Kommenttinne ovat minulle tärkeitä.
11. Olen huono jatkamaan näitä haasteita eteenpäin.

Ja sitten IhanHelmeen minulle esittämät kysymykset:

1. Miksi päätit alkaa pitämään blogia?
Blogin aloitus oli oikeastaan useamman vuoden haave, jonka sitten lopulta toteutin. Minulla oli aiemmin toinen blogi, mutta ajatukseni siirtyi alkuperäiseen ideaan ja perustin käsityöblogin, jollaisesta olin haaveillut jo 2005.

2. Mikä on ollut tämän päivän mukavin asia?
Tilaamani lehti oli tänään tullut. Ulkona sataa ja tuulee, joten ihana keskittyä lehdenlukuun. Joudun kyllä lähtemään vielä uloskin.

3. Mitä et tekisi mistään hinnasta?
Nukkuisi käärmeiden kanssa. Inhoan niitä!

4. Mistä voisit luopua?
Laskuista.

5. Elätkö hetkessä vai teetkö pitkän tähtäimen suunnitelmia?
Taitaa olla sekä että. Pääasiassa elämäni pitäisi olla hyvin suunniteltua ja en niin pidä äkkinäisistä, suunnitelmistani poikkeavista käänteistä. Minun pitää tietää miten asiat menevät.

6. Mistä haaveilet?
Haluaisin vaeltelemaan joko Englantiin nummille tai sitten Alpeille.

7. Milloin nolostuit viimeksi ja miksi?
Äkkiseltään en nyt muista.

8. Mikä on lempiharrastuksesi?
Olisiko vaikea arvata: kutominen.

9. Mikä on lempijälkiruokasi?
Leipäjuusto lakkahillolla kermakastikkeessa.

10. Mikä on lempisanasi?
Tätä ei taida minulla olla.

11. Mikä on sinulle tärkeintä elämässäsi?
Perheeni: mies ja kolme lasta.



Narukerä taas haastoi minut tämmöisillä kysymyksillä myös jokin aika sitten.

1. Mikä on kunnianhimoisin käsityöhaaveesi? 
Oman ohjekirjan teko.

2. Mikä on ollut kunnianhimoisin toteutuneista käsitöistä?
Ehkä se oli se minun armeijani. Virkkasin pitsipeiton parisängylleni sinä aikana kun sulhaseni, nykyinen aviopuolisoni oli armeijassa.

3. Jos olisi aikaa ryhtyä tekemään käsitöitä, jääkö joskus aloittamatta, kun et osaa päättää mitä tekisit?

Välillä tulee sellaisia vaikeita kohtia, ettei tiedä, minkä käsityön aloittaisi niistä lukuisista joita on suunnitellut.

4. Mitä käsityötä teet mieluiten?

Kudon tai virkkaan.

5. Liittyykö ammattisi käsin tekemiseen?

Valitettavasti ei. Sen vastapainoksi onkin iltaisin tehtävä paljon käsitöitä. Käsityöalan koulutusta minulla kuitenkin on. Se ei kuitenkaan olisi tuonut leipää perheeseen.

6. Vallitseeko työpisteessäsi (tai missä ikinä välineitä säilytätkään) totaalikaaos vai sotilaallinen säntillisyys?

Hallittu kaaos, sanoisin. Itse asiassa olen melko tarkka ihminen luonteeltani.

7.Mitä käsityömateriaalin sinulla on varastossa valmiina odottamassa, mut et ole koskaan tehnyt siitä mitään? Kauanko olet sitä säilönyt?
Joitakin lankoja on, kun en ole malttanut niin ihanista keristä aloittaa mitään. Tämä onkin aina välillä hurjan vaikea kohta minulle.

8. Millaisella mielentilalla teet käsitöitä?
Sitä kauniimpaa mitä surullisempi olen. Ihan tuohtuneena en saa käsitöitä aikaiseksi, mutta muuten ei juuri ole väliä.

9.Oletko keksinyt joskus mielestäsi jonkin uuden idean tai toteutustavan käsitöissäsi? Ei kait enää semmoista olekkaan keksittävänä. Moni asia on jo keksitty.

10. Minkä kouluarvosanan antaisit käsityötaidoillesi?
Minulla on koulussa ollut 10 käsitöissä aika varhaisesta vaiheesta lähtien. Joten mitäs sitä muuttamaan.


11.Mikä on sinulle rakkain jonkun muun tekemä käsityö?
Äidin neulomat kirjoneulelapaset.

Mutta kuten jo mainitsin, olen aivan surkea jatkamaan näitä eteenpäin!

maanantai 11. maaliskuuta 2013

Siniharmaata romantiikkaa

Olen ilmeisesti jättänyt hieman paitsioon perheemme miesväen näissä neuleissa. Eivät ole niin kovin tuoneet julki tarpeita ja kumpainenkin on hyvä tarkenemaan. Hieman kauttarantain minulle kerrottiin, etten ole pitkään aikaan kutonut sukkia - Hänelle! No, en ole tainnut kutoa, joten nappasin puikoille Opalin Romancen. Sopiva valinta lepyttämään aviopuolisoa. Romantiikkaa tässä voisi tarvita. Värit olivat siniharmaan sävyiset, mutta kauniit. Tummat kuvat eivät aivan anna koko totuutta langan kauniista värisävyistä. Mutta - en kerinnyt kuvaamaan ihanassa auringonpaisteessa tänään päivällä.
Neuletuntuma tähän lankaan on vallan mainio. Jälki on todella tasaista - sukat ovat suoraan puikoilta ilman mitään kostutuksia tai höyrytyksiä. Nautin suunnattomasti langan luomasta sileästä neulejäljestä. Monestihan tuon saavuttaa vasta kostutuksen jälkeen. Nyt se tuli luonnostaan. Upea lanka kutoa.

Malli: oma perussukka, koko kapea 42
Lanka: Opal Romance 6-fach, väri 6017, 95 g
Puikot: 2,75 ruusupuiset

Lanka on jälleen testineulonnassa täältä. Ainakin neuletuntuma oli hieno, jälki tasainen ja työ valmistui joutuisasti. Seuraavaksi nämä menevät käyttötestiin. Lisäilen sitten tietoja, miten ovat käyttöä kestäneet. Edellisiiin pinkkeihin sukkiin ei ainakaan vielä ole tullut mitään kulumisen jälkeä ja ovat jo viikonlopun lisäksi olleet koulupäivän lujalla kulutuksella.

lauantai 9. maaliskuuta 2013

Opalin paksumpi sukkalanka testissä

Etsin taannoin paksumpaa sukkalankaa korvaamaan aiemmin käyttämiäni vastaavan paksuisia lankoja, koska en ole ollut tyytyväinen näiden lankojen kestävyyteen. Langan pitäisi siis kestää käytössä hyvän näköisenä enemmän kuin pari pesunväliä ja mielellään ei tarvitsisi heti ruveta parsimaankaan.
Puikoille pääsi testineulottavaksi Opalin 8-fach lanka ja ensimmäisten sukkien jälkeen ainakin neuletuntuma on mukava. Lanka soljui mukavasti puikoilla, oli pehmeää sekä tasalaatuista läpi käyttämäni määrän ja riittävääkin se oli. Plussana vielä se, ettei vastaani sattunut edes yhtään solmua.

Kerässä on 150 g lankaa eli n. 320 m ja siitä tulee hyvin tavallinen sukkapari. Neulomani sukkapari on kokoa 36 ja niissä on 22 cm varret. Silmukoita ei tarvinnut miettiä, vaan sain suoraan käyttää edellisten vastaavan paksuisten lankojeni silmukkamääriä. Siis täydellisesti korvasi tässä kohtaa aiemmat. Lankaa jäi reilusti, joten hyvinkin olisi riittänyt suurempiin. Minulla oli kuitenkin juuri tarve tuon koon sukille ja langan väri sattui olemaan toisen tyttäreni lemppari.
Puikoille ensin siis melkein perussukkaa, pieniä jujuja piti neulokseen ujuttaa vaikka sukkien omistaja oli sitä mieltä, että ihan perussukat, että ne mahtuu hyvin kenkiin. Väri oli juuri hänelle sopivat.
Malli: oma perussukka pienillä mausteilla, koko 36
Lanka: Opal 8-fach väri 6806, 105 g
Puikot: KnitPron nro 3,25
Lankakauppa: Lankakauppa Kuje

Kujeen sivuilla kannattaa muutenkin poiketa, varsinkin jos tykkää noista KnitPron puikoista. Olivat siellä edullisia moneen muuhun paikkaan verrattuna.
Seuraavaksi sukat menevätkin sitten kulutustestiin. Sovin tyttäreni kanssa, että hän käyttää nyt näitä sukkia ahkerasti, että saisin tuloksia myös siitä, miten lanka kestää kulutusta. Olen vuosia sitten neulonut miehelleni Opalin ohuesta sukkalangasta sukat ja ne ovat kestäneet todella hyvin käyttöä ja pesua. Silloin ei vain ollut tarjolla tätä paksumpaa lankaa. Toivottavasti tämä paksumpi lanka on yhtä hyvää kestämään.

Ps. 10.3. Lanka on nyt Kujeen nettikaupassa ja tutustumisalennuksessa.

torstai 7. maaliskuuta 2013

Ajatussukat

Yllättäen edellisen työn jälkeen tökkäsi. Mikään työ ei kiinnostanut. Yksikään lankakerä ei huudellut, vaikka järjestelin niitä yhden illan. Selasin lehtiä, surffailin netissä, mutta ei. Ei niin minkäänlaista ideaa siitä, mitä seuraavaksi puikoille. Töissä on kyllä uusien ohjelmien kanssa niin raskasta, ettei tuo ihmekkään, jottei irtoa mitään luovaa enää illalla. En tiedä, oliko jo vieroitusoireita, kun melkein kaksi iltaa meni kutomatta. Tai siis kudoinhan minä yhden sukanvarren todettakseni, ettei ohje ja lanka sovi yhteen. Ei kun purkuun. Sitten otin puikoille ihan perusseiskaveikkaa ja kudoin tämmöiset ajatussukat. Hermot lepäsi, ajatus kulki ja jälleen on suunnitelmia uusista neuleista. Hämmästelin tätä puhtaanvalkoista veikkaa, että olipas kovaa käsille. Lanka oli oikein muovisen tuntuista, kädet kuivui ja käsirasvaa sai laittaa työn lopetettuaan. Mutta kun kastelin sukat oikein kunnolla, oikeastaan kevyesti pesin puhtaalla vedellä, muuttuiva sukat mukavan pehmeiksi. Veteen tuntui irtoavan jotain langasta, sillä sain siihen vaahtoa. Ja sukat jopa tuoksuivat villalle kosteina. Olisikohan langassa ollut vain niin paljon jäljellä käsittelyaineita, että se teki siitä kurjan kudottavan. Valmiina eivät ole laisinkaan muovisen tuntuiset.
Malli: oma perussukka, koko 40-41
Lanka: Novita 7 veljestä, valkoinen, 128 g
Puikot: nro 3 ja 3,5 bambut

maanantai 4. maaliskuuta 2013

Kohta pieni parvi

Lauantaina kysyin, että mitähän rupeaisin kutomaan. Ne mun pöllöt! kuului heti vastaus. Niin, vielä yksi pöllöfani oli ilman lapasiaan. Onneksi langat oli jo katsottuna valmiiksi, joten ei kun pöllöilemään. Sunnuntaina  pelin jälkeen pääsi jo toista kokeilemaan toisen ollessa tulossa. Nytkö sä ne jo kudoit? oli kommentti tällä kertaa. En ihan vielä, mutta sunnuntaina illalla ne olivat sitten valmiit.
Lapasissa on kiva kuvio myös toisella puolen eli pöllö takaa. Ja pöllön pyrstö saa hymyn huulille. Yksityiskohdat on tarkkaan mietitty. On ne vain veikeät lapaset. Ulkona satoi lunta, joten kuvissa aina siellä täällä vilahtelee isoja lumihiutaleita.
Teen pöllöt ilman korvia. Ja näissäkin piti pöllön päätä hieman jatkaa, että sain pituudelta oikean kokoiset lapaset. Paksumpi lanka olisi tietenkin vaihtoehto, mutta sillä tulisi sitten liian leveät, joten vähän suipot päät sitten tulee näille pöllöille. Tällä kertaa lankavalintani oli Kotikulta Villainen, jota en ole ennen kutonut. Katsotaanpa, miten lanka käyttäytyy. Lämpimät luulisi olevan, sillä lanka on 100% villaa. Haittapuoli on, että pitää käsin pestä.

Malli: Horatio and Oren by Barbara Gregory
(ohje Ravelrystä, maksullinen)
Lanka: Kotikulta villainen, 55 g, käsin pestävä
Puikot: nro 3 bambut

Ja nämä ovat juuri omistajansa oloiset ja näköiset lapaset.

Ps. 10.3. Viikon käytön jälkeen lapaset ovat pysyneet kuosissaan, joten kyseinen lanka ei ole laisinkaan hullumpaa kudottavaa ja kestää käyttöä hyvännäköisenä. Lapaset ovat tuntuneet lämpimiltä, kun sattui vielä tämä kova pakkasjaksokin tähän.