Neuleet ajantasalle

Vuosi on alkanut aika tuottoisasti näiden neuleiden parissa. Ulkona oli aluksi kovat pakkaset, niin ei ole juuri pihalle viitsinyt nenäänsä laittaa. Nyt on ollut hieman lauhempaa, mutta sitten on taas satanut lunta ja pihalla on saanut huhkia lumitöissä. Tänä viikonloppuna oikein urakalla, sillä lunta on tullut ja kolattava aluea ei ole aivan pieni. Tunti siinä meneen kahdelta, yksin saisin urakoida varmaan kaksi jollei kolme tuntia. Mukavaa hyötyliikuntaa eikä tänään -20 astetta pakkasta haitannut. Lumi oli kevyttä pakkaslunta, joten sitä oli ihan kiva kolata.

Alkuvuonna on valmistunut vielä kolmet kädenlämmittimet, jotka melkein jo unohtui laittaa tänne muistiin. Matkalla pohjoiseen puikoillani oli nuo lilat runotytöt. Väri on haalea lila ja lanka merinovillaa, Viking Baby Ull. Kerästä ei paljon jäänyt, juuri tuli nämä kämmekkäät. Paluumatkalla kudoin nuo luonnonvalkoiset runotytöt. Lanka niissä on Alizea. Molemmat langat ovat hyvin miellyttäviä kutoa.

Malli: Runotyttö

Lanka: Viking Baby Ull, 46 g

Puikot: KnitPro nro 2,5

 Malli: Runotyttö

Lanka: Alize Superwash, 39 g

Puikot: KnitPro nro 2,5 

Nämä ranteenlämmittimet valmistuivat tällä viikolla. Muutin hieman ohjetta lisäämällä 10 kerrosta ennen loppua jokaisella puikolla yhden silmukan. Näin ranteenlämmittimen saa asettumaan kauniisti käden päälle, mikäli tarvitsee enemmän suojaa siihen. Toisinpäin asettaessa taas menee helpommin käteen, Reunan päättelin joustavalla päättelyllä, niin ei kiristä.

Olen pitänyt edellisiä tästä langasta tekemiäni ranteenlämmittimä todella ahkerasti ja ne ovat lämpimät. Ei välttämättä tarvitse muuten niin paksulti vaatetta, nämä lämmittävät. Suloisen pehmeät ja pakkaskelin ehdoton varuste. Olethan jo tehnyt itsellesi omat ranteenlämmittimet?

Malli: Rouhea sydän mutta 40 silmukkaa ja levikkeellä, by Kardemumma

Lanka: Adriafil SierraAndina, 35 g

Puikot: KnitPro 3

Hyvä lämmin keino pakkasille

Kudoin välipalana pakkasten alkaessa itselleni alpakkaranteenlämmittimet. Jollette ole kokeilleet, miten helppo keino tämä on pakkasilla ylläpitää lämpimiä käsiä, niin testatkaa ihmeessä. Auttaa todella paljon. Alpakkalanka erityisesti on lämmintä, mutta tavallisesta villastakin tai villasekoitteesta tehdyt ranteenlämmittimet auttaa. Ranteessa on valtimo lähellä ihoa ja se jää usein paljaaksi takin ja käsineiden väliin. Lämmönhukka on iso ja tuntuu helposti kylmältä. Ranteenlämmittimet pitävät tuon alueen lämpimänä ja kädet on sen jälkeen paljon lämpimämmät. Lisäksi sormet jäivät vielä vapaiksi muihin puuhiin.

Nämä alpakkaiset, Adriafilin Sierra Andinasta kudotut lämmittimet joutuivat tosikoetukselle, kun ajelimme lähes -30 asteen pakkasilla pohjoiseen useamman tunnin. Välillä ne oli enemmän vedettynä tuohon käden päälle, välillä työnsin ne alemmas, pois käden päältä. Kutominen autossa onnistui ja kädet olivat lämpimät. Talvitakki jouti takapenkille, tarkenin hyvin villatakkiin kietoutuneena.

Tämä lanka sai erityistä kiitosta tuon lämmittävyyden ansiosta. Paluumatkalla pakkanen laski -20 asteeseen ja silloin jo rupesi tuntumaan autossa, että en tarvitse näitä kuin ajoittain. Ulkoillessa nämä olivat mainio lisä työnnettynä lapasiin ja takin hihaan. Vetäessä lapasta käteen nappasi vain vähän reunasta kiinni, niin sai sujautettua reunan mukavasti lämmittämään sinne lapasen sisään. Tarkeni ihan hyvin.

Ihastuin tähän Adriafilin lankaan. Pehmää kudottavaa ja niin lämmintä käytössä. Valmistuivat nopeasti, ja minusta tähän lankaan sopii erityisesti hyvin yksinkertainen malli. Lanka itsessään on jo niin kuohkeaa ja pehmeää. Käytössä alpakka vielä hieman nousee esiin tuosta silmukasta pörröisemmäksi, sellaisia haituvia. Ne sitovat ilmakerroksen itseensä ja tuovat yhden eristekerroksen lisää.

Malli: Rouhea sydän mutta vain 40 silmukkaa, by Kardemumma

Lanka: Adriafil SierraAndina, 33 g

Puikot: KnitPro 3

Haaveilen kutovani tästä langasta vielä lämmittävän huivin, johon on ihana kietoutua todella kylmillä ilmoilla. Minusta tämä tuntui, kuin kissanpentua olisi silittänyt, kun siveli valmiiden rannekkeiden pintaa.

Salaisuuksien paljastuessa

 

Joulu tuli nopeasti ja puikoilta valmistui lahjoja. Kaikkia en muistanut edes kuvata ja enemmänkin olisin saanut ahkeroida, mutta joistain töistä on kuitenkin vähän kuvaa tallentaa ideoita seuraavaa vuotta varten. Jouluaattona neulevarastoni oli lähes tyhjä, muutamat sukat taisi jäädä. Ja nekin on sellaista kokoa, joka menee omalle väelle. Minulle itselleni joulupukki toi tyttäreni kutomat palmikkosukat, joten en jäänyt ilman pehmeää pakettia. Ja toinen kaksosista oli kutonut siskolleen sukat, joten pehmeitä paketteja löytyi.

Nämä sukat valmistuivat viimeisenä. Tonttu vei paketin sisareni postilaatikkoon myöhään aatonaattona löydettäväksi aattoaamuna aamupostia hakiessa. En muistanut edes kuvata, niin viime tipassa sain valmiiksi, mutta sisareni laittoi minulle kännykkäkuvan niistä.

Sain joulun alla toiveen harmaista, kokoa 45 olevista sukista, joissa olisi tuo tähtimerkki. Hmm, kokeilin ja tämmöiset niistä tuli. Merkki on helposti irrotettavissa, mikäli se rupeaa haittaamaan. Tein myös toiset ihan samanlaiset harmaat sukat lahjaksi. Niissä ei ollut vain tuota merkkiä ja koko oli numeroa pienempi. Pari nuorta miestä sai pehmeät paketit.

Tätä pitsimallia tein parit sukat pukinpussiin koossa 39-40 ja puhtaan valkoisena. Malli on jo hyvin tutuksi tullut, mutta aina niin kaunis ja kiva kutoa.

Tämmöiset kudoin myös, mutta mustana ja lanka niissä oli vauvalanka, ettei kutiaisi. Oli aika haastavaa pysyä mustassa langassa mukana tuossa pitsikuviossa. Valitettavasti en muistanut kuvata niitä mustia, mutta muistiin itselleni.

Mustaa kudottavaa löytyi myös tästä kaksikosta. Lankana pikkusisko, jota oli yllävän mukava kutoa. Mustan kuvaaminen taas ei ollut niin kivaa ja kuvat tuli nopeasti otettua, että ehtivät postin kuljetettavaksi, että ehtivät ajoissa perille.

Näiden lisäksi olen jo joistakin kuvia joulukuussa julkaissut ja muutamia töitä ehti lähteä pakettiin jo ennen kuin muistin kuvata niitä. Ahkerampi olisin saanut olla ja kutoa vuoden mittaan enemmän varastoon, että kaikille olisin saanut pehmeät paketit. Mutta aika monta kivaa pakettia sain kääräistä neuleistani. Eikä puikot ole joulun aikana rauhassa olleet. Elokuvia katsellessa on mukava kutoa.

Katajamäki ranteenlämmittimet

Jokunen ilta sitä piti etsiä, makustella, purkaa ja aloittaa taas alusta. Mutta lopulta se siitä muotoutui. Suunnittelu on aina kivaa, vaikka on välillä hankala purkaa aloittamaansa. Aluksi tein enemmänkin pitsiä, mutta se ei kumminkaan ollut hyvä. Joten purkuun. Sitten oli väärä silmukkamäärä ja mallikin muokkautui hieman. Mutta purkaminen kumminkin kannatti ja lopulta mallista muokkautui sellainen, josta tykkää. Pitsimalli löytyi jälleen vanhasta neulekirjasta, josta monta muutakin mallia olen poiminut.

Ranteenlämmittimet, joissa piti olla joustava malli, pitsiä ja sopia tietyn malliseen käteen. Väritoive oli tämmöinen huomaamaton, lähes ihonvärinen. Siinä tehtävän alku. Ja tämmöiset niistä muotoutui. Oikeastaan vasta kolmas malli oli se, josta ranteenlämmittimet kudoin.

Vaikka lankaa meni puntarin mukaan 50 g piti näihin silti aloittaa toinenkin kerä Regiaa. Aivan yhdestä ei tullut, vaan muutama sentti toiseen rannekkeeseen on kudottu toisesta kerästä.

Malli: Katajamäki by Kardemumma

Lanka: Regia 4-fädig, 50 g

Puikot: KnitPro 2,5

Rouhea sydän valkoisena

Valkoiset, yksinkertaiset ranteenlämmittimet todella lämmittävästä langasta. Helpot kutoa, mutta todella sirot ja kauniit. Suorastaan juhlavat. Lanka on osoittautunut käytössä lämpimäksi pitää.

Rannekkeet voi pitää suorina tai hieman rypytettyinä kuten tässä. Tilanteen mukaan. Ohje näihin löytyy täältä. Kudoin tällä kertaa niin pitkät kuin minulla lankaa oli jäljellä. Ja eihän sitä paljon jäänyt, ehkä kerroksen olisi molempiin saattanut saada. Sattumalta vain tulivat saman mittaiset kuin nuo ohjeen rannekkeet. Miellyttävä neulottava autossa, hieman jo pimeissä olosuhteissa.

Kotona lisäsin niihin nuo rouheat sydämet. Napit ovat puiset, joten pesuun ne on irrotettava tai sitten vain hyväksyttävä, että kuluvat käytössä ja lopulta poistettava huonoiksi mentyään. Langalle suositellaan käsinpesua.

Malli: Rouhea sydän by Kardemumma

Lanka: Alize Superwash, 40 g

Puikot: KnitPro nro 2,5 koivuiset

Suomukkaat - villaista lämmikettä

Tiedän kokemuksesta, että kun pakkasilla on ranteiden isojen suonien kohdilla villaista, niin silloin tarkenee hyvin. Varsinkin, kun pääasiallinen työni on hyvin paikallaan olemista, niin siinä on joskus aika viluinen olo. Mutta sen jälkeen, kun opin käyttämään ranteenlämmittimiä eivät sormeni ole enää palelleet tietokoneen näppäimillä. Nämä voi sujauttaa villatakin hihaan syvemmälle tai vetää enemmän käden päälle tilanteen mukaan. Lämpimät sormet ovat paljon mukavemmat kuin jääkalikat.

Samasta Dalegarnin Baby Ull -langasta valmistui toisetkin ranteenlämmitimet mökkiviikonloppuna. Neulemalli on jonkin vanhan kirjan mallineuleista ja silmukat sen mukaan luotu. Vähän kierrettyä 1 o 1n alkuun ja loppuun, niin pysyy reunat suorina. Ja siinä se on. Ainoa ongelma oli, miten kuvata omaa kättään ja pitää kamera toisessa vakaana.

Malli: Suomukkaat, Kardemumman oma

Lanka: Gjestal Baby Ull, 38 g

Puikot: KnitPro 2.5 koivuiset.

Kaunis Rouhea Sydän

Hyvin usein konstailematon ja yksinkertainen on kaikkein kauneinta ja käytännöllisintä. Nappasin reissussa pysähdyspaikasta Gjestalin Baby Ull -lankaa. Poistuva väri, mutta se ei haitannut neulomista millään tavoin. Päivä oli aika pimeä kutoa autossa, eikä lamppu tullut mukaan. Sileä neule oli silloin helppo valinta. Siinä samalla voi vilkuilla maisemia.

Loin 54 silmukkaa 2,5 numeron puikoille ja neuloin suljettuna neuleena. Alkuun tein muutaman kerroksen nurjaa joka toisella kerroksella ja sitten sai neuloa ihan sileää vain. Kun ranteenlämmitin oli mielestäni tarpeeksi pitkä neuloin jälleen joka toisella kerroksella nurjaa ja joka toisella oikeaa ja päättelin silmukat.

Suklaanruskea neule on lämmin ja mahtava pitää lämmittämässä käsiä. Sileä neule on kaunista. En ole mitenkään viimeistellyt neuletta vaan se on suoraan puikoilta. Ei se tarvitse mitään. Löydin nappivarastoistani puiset, rouheat sydämet ja kiinnitin ne ranteenlämmittimiin. Minusta ne sopivat kauniisti noin. Pesuun ne on irrotettava - puu ei kestä vesipesua. Mutta se vaiva kannattaa nähdä.

Malli: Rouhea sydän, Kardemumma

Lanka: Gjestal Baby Ull, väri 856, 41 g

Puikot: KnitPro 2,5 koivuiset

Kirjastotäti pukeutuu kalloihin

Sisareni sai jo romanttiset ranteenlämmittimet, mutta silti jotenkin jäi kaivertamaan ne pääkallot ja niinpä suunnittelin ja kudoin hänelle sellaiset. Eiköhän hän nyt näiden jälkeen pärjää ensi talven.

Pääkallot löytyi jostain netin syövereistä, tai suurinpiirtein kaaviot, kun yhdessä katseltiin malleja, mikä häntä miellyttäisi. Siskoni lähdetty etsin puikot ja laitoin ensimmäisen rannekkeen kokeilumielessä puikoilla. Aika pitkälle kudoinkin sen samana iltana. Päätin kutovani niin pitkät rannekkeet, kuin mustasta kerästä tulisi. Ensimmäisen rannekkeen siirsin sitten sivuun kerän näyttäessä silti, että olisi puolessa välissä ja kudoin toisen kerän päältä ensimmäiseen langan tulessa kerän sisältä.

Ja aika hyvin onnistuikin. Ensimmäinen ranneke oli kolmea kerrosta vaille valmis, kun mittasin loppulangat. Mustaa jäi vajaa 10 cm pätkä rannekkeiden valmistuttua ja pääteltyäni ne. Ei mitään turhia langanloppuja. Kaksi iltaa näissä kului vähän niin kuin muiden töiden lomassa. Kyllä näissä kehtaa pitää kauhutunnin kirjastossa Halloweenin alla. On tämä musta kyllä aika surkeaa kudottavaa lampun valossa.

Malli: Kirjastotädin kauhutunti by Kardemumma

Lanka: Zimba Top, musta ja valkoinen, 56 g.

Puikot: KnitPro nro 2,5.

Perjantaina pistäydyin Seinäjoen käsityömessuilla. Minusta messuilla oli ihan mukavia ideoita toteutettavaksi. Ostin lankaa, nukantekolaitteen, nyörintekolaitteen sekä muutaman muunkin askartelujutun. Päivä kului mukavasti. Haaveissa siintääkin sitten Tampereen käsityömessut. Olen ilmeisesti pääsyt käsityöjumistani, kun tekeminen taas kiinnostaa.

Lauantaina olin heti aamusta liikkeellä äitini kanssa Lankavassa, Kauhavalla. Mieheni lähti meille kuskiksi ja kantoavuksi. Onneksi olimme heti aamusta liikkeellä, sillä väkeä oli paljon ja hyllyt tyhjenivät joutuisasti. Työnäytöksiä seuratessamme mieheni kiristi yhdet kangaspuut, kun ne näyttivät hajoavan siihen paikkaan ja kutoja oli tyytyväinen. Olisi pestannut hänet heti sinne talonmieheksi. On kai tottunut minun jäljiltä tarkistelemaan kangaspuita, kun ne aina unohtuu tarkistaa. Mukaan lähti koko joukko puuhasteltavaa kangaspuiden kanssa, loimilankoja ja matonkuteita sekä hieman sukkalankaa, ettei meillä turhaan kantoapua ollut mukana. Mukava päivä.

Siskolle

Keväällä jo sisareni pyysi kutomaan hänelle ranteenlämmittimet. Töissä ovat kuulemma tarpeelliset. Langatkin sain ja vähän viitettä millaiset. No, tässä muiden töiden lomassa jäivät langat pussiin ja mallikin unohtui. Kunnes sitten lauantaina sain vihdoin nämä puikoille.

Malli löytyi lopulta Dropsin sivuilta ja vaikkei sisareni taida olla laisinkaan pitsi-ihminen, sai hän tällä mallilla tehdyt ranteenlämmittimet. Malli valikoitui ajatuksella, ettei nämä venyisi käytössä kovin paljon vaan pysyisivät muodossaan. Oli oikeastaan aika joutuisa malli kutoa. Toisen tein lauantaina ja sille parin sunnuntaina. Viime yön ne oli kostean välissä ja tänään pääsin kokeilemaan niitä siskoni käsiin. Hyvät tuli.

Ranteenlämmittimet voi vetää jopa enemmän tuohon käden päälle - vähän tilanteen mukaan. Kaunis, kaareva reuna tekee näistä jopa ihan juhlalliset. Arkikäyttöön nämä ovat kyllä tarkoitetut ja menevätkin siihen työhön. Mallissa lankavalinta oli alpakka, mutta sisareni lankapussista löytyi Regian ohutta sukkalankaa ja niistä tuli aivan kelvolliset rannekkeet.

Malli: Drops rannekkeet

Lanka: Regia 4-fädig, 38 g

Puikot: KnitPro 2,5