keskiviikko 2. toukokuuta 2018

Urpiainen

Kudoin joku aika sitten sukat viime vuonna käsityömessuilta ostamastani Novitan Venlasta, väri nimeltä Urpiainen. Tämä väri tuntui tyhjenevän osaston laatikosta nopeammin kuin muut ja itsellenikin sitä muutaman kerän tulin ostaneeksi. Minusta yksi parhaimmista väreistä Venlassa.

Kerät asuivat tovin repussani, kunnes muistin messuostokseni ja kaivoin Venlan kokeiluun. Itse väriin ihastuin jo etukäteen, joten tiesin mitä osastolta etsiä. Lanka on aika ohutta, eikä siitä muodostu kovin peittäviä silmukoita, joten pitkään mietin myös pienempien puikkojen käyttämistä. Tein nämä kuitenkin 2,5 numeron puikoilla.
Malli: Kardemumman perussukka, koko 38-39
Lanka: Novita Venla, väri Urpiainen, 64 g
Puikot: Bambuiset nro 2,5

maanantai 30. huhtikuuta 2018

Siniraitaiset sukat

Mysteerilaatikon sukkalangoissa vilahteli useammassa sukkaparissa siniraitainen lanka. Alkukuvassa lankaa oli kaksi vajaata kerää. Olin niistä kutonut nämä sukat vähän aikaisemmin kuin keräsin langat mysteerilaatikkoon. Olen vain unohtanut postata ne.
Lankahan on Alizen Superwash, josta on kiva kutoa sukkia ihan peruskäyttöön. Tein miehelleni sukat tästä sinisestä. On hänen lempivärejään ja hän tahtoo aina välillä jäädä vähän paitsioon näissä sukkasaamisissa. Nyt kuitenkin hänelle sukat. Ja sai hän mysteerilaatikostakin yhden parin.

Kahdelta kerältä kudottuna sukat valmistuivat nopsaan ja raidat kohdistuivat aika sujuvasti samalla tavoin. Pitkää pätkää ei tarvinnut toisesta kerästä poistaa. Kunhan vain hoksasi, että toinen kerä oli kerän sisältä ja toinen päältä. Olivat keritty eri suunnista raitaraporttia. Minulle on sattunut aika monessa Alizen langassa noin, vaikka olisikin saman värjäyserän keriä olleet keskenään. Mutta aika nopeasti sen hoksaa, että raidat tulee väärinpäin kerältä, varsinkin kun on kokemusta asiasta. 
Malli: Perussukka, koko 42
Lanka: Alize Superwash, 83 g
Puikot: Koivuiset nro 2,5

lauantai 28. huhtikuuta 2018

Kuuppa

Sisareni on oiva keksimään erilaisia sukka-aiheita. Tällä kertaa hänellä oli 50 v -lahjottavana henkilö, joka ajaa työkseen betoniautoa. Niinpä sain päivänä eräänä viestin, että kudo sukat, joissa on kuuppa-auto. Eihän sellaista mallia valmiina löytynyt mistään, joten piirtelemään oli ryhdyttävä.
Pyörittelin auton kuvaa kauan. Lopulta kudoin jo sukat valmiiksi ja ne odottivat vain oikeanlaista piirrosta, jolla silmukoisin betoniauton sukan varteen. Aikaa minulla oli reilusti, mutta niin vain se betoniauton syntyminen jäi viimeisiin päiviin. Mikään piirros kun ei tahtonut olla mielestäni oikeanlainen. Mutta aikani mietittyäni, piirrettyäni ja korjattuani kuva oli valmis. Tapani mukaan sukat ovat peilikuvat toisilleen. Ehkä toisessa on täysi kuorma ja toinen on auto jo tyhjällä tulossa takaisin betoniasemalle.
Auton värit olivat selvillä hyvissä ajoin. Valkoinen hytti ja punainen kuuppa. Kyllähän se lopulta sitten tuli tuohon sukan varteen ja itse asiassa sukat valmiiksi saadessani totesin, että näistä tuli hyvän näköiset. Sisareni saa esiin aina yllättäviä asioita minussa. Mieheni toimi mallina, siksi sukat ovat vähän isot hänelle. Hänen jalkansa on yllättävän kapea ja siro. Mutta eipä hänelle vielä itselläänkään ole autosukkia vaikka auto on varmaan aiheista ykkönen hänellekkin.
Malli: Kuuppa by Kardemumma, koko n. 43-44
Lanka: Novita 7 veljestä musta, vaalea harmaa, punainen, valkoinen
 ja tumma harmaa, yhteensä 159 g.
Puikot: Nro 3,25 metalliset

tiistai 17. huhtikuuta 2018

Vielä mysteerilaatikolla haikein mielin

Mysteerilaatikon langoista sai aikaiseksi vielä nämä sukat. Vaaleanpunaiset keränloput upposivat aika hyvin näihin. Lisäksi viimeiset sinisten kerien jakojäämät yhdessä harmaapohjaisen raitalangan kanssa onnistuivat jatkamaan sukkia sen verran, etttä niistä tuli vielä ihan tarpeksi pitkät. Pieni kerä riittää yllättävän kauan, kun siitä laittaa vain aina kerroksen ja sitten tekee kaksi tai jopa kolme kerrosta jollain toisella. Värisävy säilyy läpi sukkien.
Malli: Perussukka 3o1n varressa, 64 s
Lanka: Alize superwash, 65 g
Puikot: Bambuiset nro 2,5
Näiden jälkeen mysteerilaatikon sisältö onkin todella vähissä. Jäljellä vain pieniä keränpalleroita. Suurimmat tuskin tulitikkuaskia isompia. Yhteensä lankaa kului 568 g, jäljelle jäi vielä 80 g, mutta siinä ei ole oikein järkevää kokonaisuutta enää sukiksi, vaikka painonsa mukaan olisikin tarpeeksi lankaa. Jonkun isomman jämäkerän kanssa saattaisi vielä hyvät sukat saada aikaiseksi. Mutta millaisia sukkia sitä oikein jämälaatikosta syntyikään.
Tästähän se kaikki alkoi jokunen viikko sitten. Mysteerilaatikko oli tuollainen syvempi karkkilaatikko, johon jämäkerät eivät tahtoneet oikein mahtuakkaan. Langat levitettiin lattialle lähempää tarkastelua varten ja samalla jo ajatuksissa tuli sovitettua värejä yhteen.
Ohuiden sukkalankojen jämäkerien mysteerilaatikon sisältö näytti aluksi tältä. Muutamista keristä olisi yksistään saanut kyllä sukat, mutta olisivat olleet samanlaiset kuin jo on olemassa. Ja tarvitaan aina jokin vähän isompi kerä yhdistämään pienempiä keriä.
Nämä kahdeksan paria sukkia noista langoista syntyi. Aloitin sukat 15. maaliskuuta ja 13. huhtikuuta päättelin viimeiset. Kuukauden kutominen, jossa on tehty välissä aina vähän muutakin tai oltu välillä ihan kutomattakin. Mutta reilu puoli kiloa tuli muokattua jämäkeriä ihaniksi pitosukiksi pääasiassa itselle, yhdet miehelle. Tai luulen ainakin saavani sukat pitää itselläni.
Pino kutomistuolini viereisellä pöydällä on hiljakseen kasvanut. Sukat ovat pysyneet valmistumisjärjestyksessä ja olen kasaa ihaillut seuraavia kutoessani. Nyt siirsin kasan sukkalaatikkooni odottamaan käyttöä - tai tarvetta lahjoa jotakuta sopivaa, niin pöytä tuntuikin äkkiä tyhjältä ja tylsältä. Jäi oikeastaan vähän haikea mieli, kun mysteerilaatikko tyhjeni. Mietin jo, löytyisikö vielä jostain ohuita sukkalankoja uusiin mysteerikutomuksiin.

maanantai 16. huhtikuuta 2018

Seuraavat sukat mysteerilaatikosta

Mysteerilaatikon lankavalikoima uhkaa huveta ja saa olla jo aika kekseliäs saadakseen sukat aikaiseksi. Tällä kertaa valitsin valkoisen kerän lopun sekä harmaiden, ongelmakerien loput. Punnitsin ja paino ei vielä riittänyt sukkiin, joten lisää penkomaan laatikkoa. Lopulta sieltä löytyi kiva, hieman lilaan menevä keränloppu, josta löytyi vielä kaksi pätkää samanlaista raitakohtaa. Keränlopuista kudottaessa pitää varautua aina hieman suuremmalla lankamäärällä, varsinkin raitalankojen ollessa kysessää. Saa varmemmin kudottua sukat samanlaisiksi.
Valkoisella kudoin sukan suut kantapäät sekä kärjen ja varressa se oli yhden kerroksen raitoina. Muuten sukan aloitin lilalla kerällä, jossa olikin pian kirjava kohta. Pätkiä lilaa valkoisella pohjalla. Yhdistettynä tuohon valkoiseen pohjaväriin muodostui tuosta raitakohdasta aika kiva kuvio ihan tuohon sukan alkuun. Harmaita keränloppuja oli useampi, mutta etsimällä niistä löytyi samanlaiset väriraidat molempiin sukkiin. Mielestäni näistä sukista tuli kivat, vaikka ovatkin ihan pikkukeristä tehdyt. Onneksi langanpäitä  ei ollut kuitenkaan vielä kovin paljon. Pääteltävää kuitenkin piisasi.
Malli: Perussukka, 3o1n varressa, 64 s
Lanka: Alize Superwash, Hot socks Color, yhteensä 68 g
Puikot: Koivupuiset nro 2,5

sunnuntai 8. huhtikuuta 2018

Vadelmasäärystimet

Ikä tuo mukanaan halun kääriytyä lämpimään. Jostain syystä jäseniä kolottaa ja päivän rasitukset tuntuu. Mitä enemmän vuosia kertyy, sitä mieluisempaa on laittaa villaa vasten ihoa. Olen kyllä tykännyt aina lämpimästä. Itselläni pohkeet ovat usein yöllä kipeät ja viileät ja jaloissa vetää suonta helposti. Pitkään olen jo etsinyt sopivan romanttista mallia kutoa itselleni säärystimet ja vihdoin hoksasin lähteä muokkaamaan Dropsin lapsille tehdystä Rasberry Cream - mallista aikuisen kokoisia säärystimiä. Silmukkamäärä oli hukassa, mutta kokeilemalla löytyi sopiva määrä silmukoita. Resorit tein toisin ja päättelin löysästi, ettei kiristä. Pitsineule kuitenkin löytyy tuosta Dropsin ohjeesta.
Lankana lähdin kokeilemaan Dropsin Nordia, jossa on alpakkaa, villaa sekä vahvikkeena polyamidia. Sukkalankana lanseerattu, mutta käy muihin asusteisiin vallan mainiosti. Lankaa oli ihana kutoa. Tuntui jo käsissä lämpimältä ja pitkät säärystimet lämmittivät jo kutoessa sylissä pidettäessä. Alpakkahan on tunnetusti lämmintä ja sitä tässä langassa on 45%. Voisin ajatella kutovani tästä myös sukat. En tiedä, kestävätkö päiväkäytössä, vaikka polyamidia on 30%. Lanka on niin pehmeätä. Mutta yösukkina olisivat varmasti ihanat. Lanka oli myös hyvin riittoisaa. Metrejä 50 g kerässä peräti 170.
Olen koko ikäni kärsinyt myös kipeistä polvista. Nivelet ovat yliliikkuvat ja kylmä keli ottaa hyvin herkästi niveliini. Yöllä sitten särkee helposti ja siksi tein säärystimet yltämään yli polvien. Lämmintä särkeville nivelille. Jos on liian lämmin voi säärystimet aina laskea alemmas nilkkoihin tai vetää ylemmäs tilanteen mukaan. Muutaman yön käytön jälkeen olen aivan hullaantunut näihin säärystimiin. Aivan ihanat käytössä ja lämpimät. Ei tekisi mieli riisua pois päiväksiki.

Malli: Drops Rasberry Cream -mallista aikuiselle muokattu
(linkki Ravelryyn ilmaiseen ohjeeseen tuossa lasten koossa)
Lanka: Drosp Nord, 166 g
Puikot: Knit Pro Koivupuiset nro 2,5

torstai 5. huhtikuuta 2018

Mysteerifantti

Mysteerilangoissa oli mukavan kokoinen kerä valkoista lankaa. Sen kaveriksi valitsin harmaan kerän, josta tein kirjoneuleosuudan ja sukan muuhun osaan valitsin harmaan, raidoittavan kerän, jonka jaoin puoliksi väriraporttien mukaan. Elefantin piirroskuva löytyi pinterestistä.
Sukkiin kudoin elefanttirivistön peilikuvina, kuten yleensä teenkin kirjoneuleen. Sukan suuhun pientä palmikkoa koristamaan alun resoria ja varteen 3o1n neulosta. Raidoissa käyttämäni lanka teki kivan sävyeron sukan edetessa tuohon nilkan kohtaan.
Malli: Mysteerifantti, koko 38-39 oman makuni mukaan, ei varsinaista ohjetta
Lanka: Alize superwash valkoinen ja fantin harmaan, 
Hot Socks raitojen harmaa, yhteensä 74g
Puikot: KnitPro nro 2,5 koivupuiset

keskiviikko 4. huhtikuuta 2018

Mysteerilaatikosta jo viidennet sukat

Mysteerilaatikon seuraaviin sukkiin on kerät jo aika tavalla valikoituneet. Nämä ovat jo viidennet sukat, joten on ryhdyttävä käyttämään mielikuvitusta pystyäkseen yhdistelemään langoista sopivia yhdistelmiä siten, että langat riittävät sukkapariin. Kuva vielä aloitustilanteessa olevista langoista. 
Näihin sukkiin käytin ongelmakerien loppuja sukan suun 2o2n aloitukseen, kantapäähän ja kärkeen. Keristä löytyi vielä samanlaiset kohdat kaikkiin. Alkuneuloksen jälkeen varren aloitin sinisten kerien jämistä. Kolme kerrosta tätä lankaa  ja sitten kerros raitalangan loppua lankakuvan keskimmäisten lankojen alimmalta riviltä, neuloen koko ajan 3o1n neulosta. Lisäämällä kerroksen aina väliin värit sekoituivat kivasti ja pienetkin kerät riittivät pitkälti. Raitalangan värit sekoittuivat mukavasti, kun sinisessäkin langassa oli pientä vaihtelua väreissä, ei tosin kovin jyrkkiä. Vielä ei sukkiin tullut kovin montaa pääteltävää lankaa, kun kerät jatkuivat yhtenäisinä.
Malli: Oma perussukka, 64 s, 3o1n varressa, koko 38-39
Lanka: Alize Superwash langanloppuja, 73 g
Puikot: Koivupuiset nro 2,5

Mysteerilaatikossa on jo hyvin tilaa ja aina seuraaviin sukkiin valittavien kerien koko on pienempi ja pienempi. Monetkohan vielä onnistun kutomaan?

tiistai 3. huhtikuuta 2018

Mysteerilaatikon neljännet sukat

Jälleen on mysteerilaatikolla pengottu ja lankakeriä valittu. Tällä kertaa käteeni osuivat laatikon puolessa välissä näkyvät kolme samanlaista kerää. Tai yksi oli kaksi keränloppua yhdessä ja kaksi oli kokonaista kerää. 
Miksi ihmeessä kokonaiset kerät jämäkerien laatikossa? Keriä on alunperin ollut neljä 50 g kerää. Olen näistä yhdet sukat joskus aikaisemmin kutonut ja kerät osoittautuivat aika ongelmallisiksi. Raitaraportti oli aika pitkä ja hyvin vähän erottuva, joten oikean aloituskohdan löytäminen vaati aika paljon kerän purkamista ja tutkimista. Nyt ajattelin selättää nämä ongelmat ja kutoa näistä sukat. Jälleen kerran purkasin keriä kauan, mutta lopulta selvisi miksi ovat niin vaikeita. Toinen kerä alkoikin päältä päin ja toinen sisältä päin ennen kuin olivat samanlaisia. Ei ihme, etteivät raidat tahtoneet osua kohdakkain. Ja sittenkin raitakohta oli hakusassa kauan. Onneksi rupesin epäilemään asiaa, sillä ihan hiljattain minulla oli ollut toinen keräpari, jossa kerät olikin keritty eri suunnista.
Ihan kelpo sukat niistä silti loppujen lopuksi syntyi kaiken tuskailun jälkeen. Tyytyväinen olen, kun sain nämä kerät kuljeksimasta lankalaatikoistani pois. Pieniä keräpalleroita vielä jäi, mutta nyt on värit kohdillaan. Joskus vain vaatiin tavallista enemmän panostusta, että joistakin keristä syntyy valmiit sukat. Näin valmistui mysteerilaatikon neljännet sukat.
Malli: Perussukka, 68 s, 3o1n resori, koko 42
Lanka: Alize Superwash, 76 g
Puikot: Nro 2,5 koivupuiset

Näiden valmistuttua mysteerilaatikko menikin jo mukavasti kiinni. Mysteerilangat ovat huvenneet mukavasti yksin ja yhdistellen toisten kanssa. Mitähän seuraavaksi ottaisi puikoille?

sunnuntai 25. maaliskuuta 2018

Vaaleanpunareunaista arkea

Mysteerilaatikon sisältö oli aluksi tämä. Tästä on jo kahdet sukat kudottuina ja kerät hieman pienentyneet. Kolmansiin sukkiin poimin oikean yläkulman kahden harmaan kerän loput. Niitähän käytin jo ensimmäisiin mysteerisukkiin. Keskeltä ylhäältä vaaleanpunaisen kerän ja aivan kuvan keskeltä punaruskean kirjavan kerän. Kirjavan kerän jaoin väriraporttien mukaan kahtia. Tämä määräsi, kuinka paljon sitä oli aina käytettävissä yhteen sukkaan. Vaakaa ei ollut mukana, joten lankoja ei voinut punnita ja katsoa riittävyyttä painon mukaan. Sukat täytyi kutoa vähän sormituntumalla.
Aluksi minulla oli vain harmaa ja punaruskeakirjava esillä, mutta totesin, etteivät ne taida riittää kaksitaan yksiin sukkiin. Siksi vaaleanpunainen lähti tukemaan näitä kahta ja hyvä olikin. Eivät kaksistaan olisi riittäneetkään. Niin pienet kerät niistä jäi jäljelle. Kirjavastakin vain vajaa väriraportti. Vaaleanpunainen lisä sukan suussa, kantapäässä ja kärjessä sai sukkiin myös kivan piristyksen.
Näistäkin tuli ihan kiva sukkapari. Suunnittelussa sovittelin värejä moneen järjestykseen. Sukat eivät syntyneet ihan ensimmäisestä mielikuvasta, mutta pyörittelemällä ja tuumaamalla pääsin hyvään lopputulokseen. Näiden sukkien jälkeen mysteerilaatikko menee jo hyvin kiinni. Samalla seuraavien sukkien suunnitelu vaikeutuu, koska kerät pienenee. Neljännet sukat ovat kuitenkin jo puikoilla, joten vielä löytyy yhdistelmiä.
Malli: Perussukka, 64 s, 3o1n varressa, koko 38-39
Lanka: Alize Superwash 100 värit 406 vaaleanpunainen,
21 harmaa ja 4448 kirjava, yhteensä 70 g
Puikot: Koivupuiset nro 2,5

perjantai 23. maaliskuuta 2018

Mysteerilaatikon toiset sukat

Mysteerilaatikosta on valmistunut toisetkin sukat. Tuntuu, ettei laatikko juuri vajentunut näiden kahden sukkaparin ansiosta, mutta hissukseen. Ilmeisesti vielä monet sukat saa kudottua näistä vajaista keristä yhdistelemällä. Laatikossa on kyllä tapahtunut kovasti kerien pienentymistä jo, vaikka vasta kaksi paria sukkia on valmiina ja kolmannet puikoilla.
Aloitin jakamalla raitalankakerän kahtia.  Purkasin kerän lattialle raidoittain jonoihin ja huomasin siinä olleen neljä raitaraporttia jäljellä. Juuri sopivasti kaksi kumpaankin sukkaan. Katkaisin langan kahden raportin välistä siitä kohden missä ensimmäisen raportti alkasi ja sain näin molempiin sukkiin samanlaiset kerät. Ihan tasan eivät menneet, viimeinen raitaraportti jatkui hieman pidemmäksi kuin muut, mutta pienemmän mukaan kun kutoo, niin saa kaksi samanlaista sukkaa.
Raitalangan kirkkaat värit tasoittuivat kivasti pohjaväriksi valitsemani sinisen kaverina. Näissä jämäsukissa on kiva seurata, miten rinnakkain olevat kaksi erilaista lankaa korostava ja peittävät vuorotellen toisiaan. Nämäkin ovat yhdessä aivan erilaiset kuin kumpikin yksistään.
Nämä sukat valmistuivat jo viime viikolla, mutta kuvaaminen jäi muissa kiireissä, joten pääsevät nyt vasta esittelyyn. Tykkään itse näistä kovasti.
Malli: Perussukka, 64 s, varressa 3o1n neulos, koko 38
Lanka: Alize Superwash, sininen väri 3561 ja kirjava nro 4409, 70g
Puikot: Koivupuiset nro 2,5

sunnuntai 18. maaliskuuta 2018

Ensimmäinen sukkapari mysteerilaatikosta

Mysteerilaatikosta valikoitui ensimmäisiin sukkiin lankaa peräti viidestä eri kerästä. Tässä raitalankakeriä oli kaksi, joista tasasin vain alun ja pääsin kutomaan samasta kohden. Ovatkin juuri tuon laatikon vasemmassa laidassa pursuamassa laatikosta ulos. Kutominen oli paljon helpompaa, kun tiesi, että pienemmän kerän verran on varaa kutoa raitoja. Kerien lisäksi oli vielä pieni nyssäkkä raitojen tasoituksessa pois kerittyä lankaa irrallisena.

Sukan suu, kantapää sekä osa kärkikavennuksista ovat valkoisia. Sukan suun sydämet tein yhden raitalangan raitaraportin tasoituskerän viininpunaisesta raidasta. Näin uppoaa mukavasti nuo muuten vähän hankalat pikkukerätkin pois. Raitaraportit ovat joskus todella pitkiä ja niistä saa ihan mukavasti jaettua lankaa pariin pieneen kirjoneuleraitaan.
Sukan varteen kudoin vuorotellen kahden kerroksen raitoja harmaalla ja raidoittavalla langalla. Kirjava lanka upposikin näihin todella hyvin. Riitti kuitenkin molempiin sukkiin. Toisen sukan kärkeen tuli hieman tummempaa raidoitusta. Jostain syystä ei raportit menneet oikein. Mutta haittaako nuo pari raitaa sitten loppujen lopuksi. En etsinyt vaaleampaa sinistä enää pikkukeristä, vaan annoin olla. Ei sitä juoksussa huomaa.
Sukkien jälkeen laatikossa oli kaksi raitakeränyssäkkää vähemmän kudottavaa. Kyllä näistä jämistä yhdistelemällä saa ihan kauniita sukkia. Pääsee samalla itse suunnittelemaan raidoitusta. Kannattaa käydä läpi omat sukkalankakeränsä ihan sillä silmällä. Tähän nimittäin jää koukkuun. Raidoitusten suunnittelu on mukavaa hommaa.

Malli: Perussukat, 64 s, 3o1n varressa
Lanka: Alize Superwahs 100 värit 01 (valkoinen) ja
varren sydämet väristä 4412 yksi raita sekä harmaa, väri nro 21.
Sinilila raitalanka Hot Socks Color väri nro 406. Yhteensä 72 g.
Puikot: Koivupuiset nro 2,5

perjantai 16. maaliskuuta 2018

Mysteerilaatikko

Pidemmän aikaa olen laittanut vajaita, ohuita sukkalankakeriä sivuun tähän laatikkoon. Monesti kerästä ei enää yksin tule sukkia tai en halua tehdä toisia ihan samanlaisia. Tai minulla on vain vähän jäljellä samaa värjäyserää jotain väriä. Laatikon tarkoituksena on ollut säilöä ohuet sukkalangat yhteen odottamaan sopivaa ajankohtaa, jolloin niistä voisi yhdistelemällä tehdä uusia sovelluksia raitasukista tai kirjoneulesukkia. Muutenhan nuo kerät olisivat vähän siellä tai täällä eri kätköissä, eikä niitä sitten tavoittaisi, kun inspis jämäsukista iskee.
Nyt lomalla otin tuon laatikon sisältöineen esille ja lähdin tutkimaan tarkemmin sen sisältöä. Laatikko suorastaan pursuilee keriä, eikä kaikki enää mahtuneet kunnolla sisälle. Oli siis korkea aika tutkia sitä tarkemmin ja tehdä tilaa uusille keränlopuille. Loman aluksi sinne vielä sujahti muutama keränloppu, kun sain yhdet sukat valmiiksi. Laatikossa oli ainostaan vasemman yläkulman kaksi 50 g kerää, jotka olivat täysiä. Muuten kerät ovat vajaita, vaikka näyttävätkin täysiltä. Minulla on tapana ottaa lanka aina kerän sisältä, jolloin kerä pysyy täyden näköisenä.

Pääasiallinen sisältö on näemmä Alizea. Olen siitä näköjään aika monet sukat kutonut. Lisäksi on muutama Hot Socks Color -keräkin joukossa. Paksuudeltaan kuitenkin hyvin samanlaisia lankoja, joten niitä voi hyvin yhdistellä. Selvitetäänpä hissukseen, monetko sukat tästä kasasta saa kudottua. Ensimmäiset ovat jo puikoilla ja toisia suunnitellaan.

sunnuntai 4. maaliskuuta 2018

Pukkaa perussukkaa

Kirjoneuleiden ja muiden monimutkaisten mallien lomassa on ihanan rentouttavaa neuloa ihan perussukat itseraidoittavasta sukkalangasta. Antaa vain langan soljua silmukoiksi ja ajatuksissa nollata kaiken. Sukat valmistuu kuin huomaamatta ja samalla itse rentoutuu mukavasti. Ehkä pitäisikin kutoa enemmän ihan perussukkia. Ne ovat jotenkin vain jääneet muiden varjoon, kun on toinen toistaan ihanampia kirjoneule- tai pitsisukkamalleja tarjolla. Mutta silti, kaikkein eniten taiden ainakin itse pitää näitä ohuista langoista kudottuja perussukkia. Mahtuvat kenkiin ja talvella ovat minulla suoraan ihoa vasten jalassa. Käytän tämmöisiä ohuita sukkia todella paljon.
Pitkästä aikaa kudoin ihan perussukat oikeastaan mieheni kehotuksesta. Jotenkin jumahdin kaikkeen ohjetulvaan ja valittelin siitä ääneeni niin sain kehotuksen tehdä ihan tavalliset sukat välillä. Onneksi on laaja lankavarasto ja sieltä löytyi vaikka minkälaisia sukkalankoja, joten pääsin neulomaan välittömästi. Ja neulekokemuksena se oli mukavaa. Nopsaanhan tämmöiset valmistuu, mutta ajatukset tyhjentyvät ja on taas paljon vireämpi uusille ideoille. Lankavalintani osui tällä kertaa Alize Superwashiin, josta tiedän tulevan lämpimät sukat.
Malli: Perussukka by Kardemumma
Lanka: Alize Superrwash, väri nro 5527, 69 g
Puikot: Bambuiset nro 2,5

keskiviikko 28. helmikuuta 2018

Taimihässäkät

Huomasin ihan vahingossa juuri alkaneesta yhteisneulonnasta juttua FB:ssä. Vanuttunut villasukka -blogissa oli muutama päivä aikaisemmin alkanut Taimihässäkkä-yhteisneulonta. Sukkiin sai joka toinen päivä vihjeen kukasta ja joka toinen päivä kukalle tehtiin ruukku. Ensimmäinen kukka oli jo neulottu, kun lähdin mukaan, mutta hyvin vielä ehdin saavuttamaan vihjeet. Mainio neule tuhota keränloppuja. Omiini käytinkin edellisistä kirjoneulesukista jäänyttä valkoista pohjaan ja muita kerälöytöjä Nalle-lankojen kopasta. Varressa olevan Päivänsini -kukan olen neulonut Maijasta, muuten langat ovat Nallea.
Tein kakkosvaihtoehdolla olleen resorin. Senkin hieman pidempänä kuin ohjeessa. Muuten sukkani etenivät aika tiiviisti ohjeen mukaisesti, mutta orvokin ruukut tein tässä isoimmassa koossa joka kukalle. Ohjeessa siihen jäi joitakin ruukkuja, joissa ei ollut kukkaa. Kavennuksia hieman sumplimalla sain tuon ruukkurivistön onnistumaan samanlaisena kuin muidenkin kokojen sukissa.
Tein myös hajuherneeseen, köynnös kun on, kaksi kukkaa nilkkaan. Minun hajuherneeni oli innokas kukkija. Näin sain hieman lisäpituutta sukkiin. Pituuden olisi voinut tehdä myös lisäämällä välikerroksia. Taakse sukkiin muodostui kaunis sauma väreillä tehdyistä silmukoista. Yksiväristen kohdalla vain nostettiin silmukkaa kutomatta. Valkoinen pohjaväri ei siten katkaissut ollenkaan tuota yhtenäistä raitaa. Mukava yksityiskohta sukissa.
Nilkkaan asti annettiin päivittäin vihje ja sitten koko jalkaterä tuli viimeisenä päivänä. Alkuperäisessä mallissa on jalkaterään tehty jalkapöydän päälle samaa resoria kuin sukan suussa eikä kirjoneuletta ollenkaan. Minusta kuitenkin kirjoneuleen jatkaminen oli parempi vaihtoehto ja niin poimin sukasta muutamat kukat ruukkuinen ja hieman muunsin niitä jalkaterään. Jalkaterän alle tein suorat pystyrivit, vähän tuosta takasaumasta ideaa poimien.
Malli: Taimihässäkät by Marja Viitaniemi (löytyy myös Ravelrystä)
Lanka: Novita Nalle 162g eri värejä ja Gjestal Maija, sininen 6 g.
Puikot: Zingit nro 3.

Malli oli Marjan ensimmäinen yhteisneulonta ja mukava neuloa. Samalla tuli seurattua erilaisten kukkien värejä. Mikäs sen mukavempaa kukista tykkäävälle.