sunnuntai 30. maaliskuuta 2014

Pitsiä puikoilta

Puikolla pitsiä. Kevät etenee niin kovin harppauksin, että keskittyminen neuleisiin on ollut lähinnä iltapuhteella tapahtuvaa rauhoittumista päivän puuhasteluista. En muista tälläistä kevättä ennen olleen. Jo maaliskuun lopulla puutarhatouhuissa täysillä mukana.
Tein toiset samanlaiset, valkoiset Elinan pitsiunelmat. Pituutta näissä kuitenkin enemmän jalkapohjassa, joten mahtunevat 39-40 jalkaan. Sukat etenivät mukavasti, kun vauhtiin pääsi ja neuletta ei tarvinnut juuri ajatella, niin hyvin se on jo sormenpäissä, kun on näitä nyt kolme paria kutonut. Mutta edelleen malli on mukava kudottava. Kuvio kuviolta sukat etenee ja valmistuvat kuin huomaamatta kutoessani vuorotellen kumpaakin.
 Minulla oli kolme kerää valkoista 7 veljestä samaa värjäyserää ja siitä sai hyvin kaksi paria polvisukkia. Vähän vielä jäi raitalankaa johonkin muuhun. Sukat valmistuivat jo viikolla, mutta ehdin nyt vasta kuvaamaan ja tänäänkin vasta illalla.

Malli: Elinan pitsiunelmat, Kardemumma. Ohje löytyy myös Ravelrysta. Koko 39-40
Lanka: Novita 7 veljestä, luonnonvalkoinen, väri nro 010, 202 g
Puikot: KnitPro nro 3 ja bambuiset nro 3,5

torstai 27. maaliskuuta 2014

Vierailu sairaalassa

Vein tänään tähän mennessä kertyneet 35 paria junasukkia sekä kolme vauvanpeittoa Seinäjoen sairaalaan. Sukat otettiin hyvin kiitollisina vastaan ja peitteisiin ihastuttiin. Sairaalakäytössähän neuleet kuluvat tavallista nopeammin, häviävät ja osa sukista annetaan vauvoille kotiin lähtiessä. Joten kutojia tarvitaan.
Hoitajat kutovat myös odotusaikoina töiden lomassa omista langoistaan. Synnyttäminenhän on välillä hyvinkin vain sitä odottelua, että jotain rupeaisi tapahtumaan. Joten lankalahjoituksetkin ovat hyvin tervetulleita. Sukkien ei tarvitse olla kudottuja välttämättä vauvalangoista, eikä niiden tarvitse olla yksivärisiä. Sukkiin voi huoletta käyttää langanloppujakin, raidoittaa siten kuin haluaa. Jos innostut kutomaan, niin kauttani niitä voi toimittaa tuonne Seinäjoen sairaalaan. Vien suurin piirtein kuun loppupuolella, lähellä kuun vaihdetta sukkia tai aina, kun niitä on kerhtynyt vähän suurempi erä minulle. Pääsevät heti käyttöön.

Näin vierailullani myös "jättisukan", joka on tosiaan kuin iso sukka, jossa kantapääkavennusten jälkeen on heti kohta aloitettu kärkikavennukset. Vauvan pylly on siellä kantapäässä, sukka ulottuu kaulaan ja jalathan vastasyntyneellä on usein kippurassa helposti, joten ne on siellä sukan varpaan kärjessä. Ilmastointi osastolla on tehokas ja vastasyntynyt on helposti hyvin viluinen. Myssyjä myös toivotaan. Ottavat hyvin mielellään vastaan kaikenlaisia vauvaneuleita. Lähde mukaan auttamaan, näissä apu menee suoraan käyttäjille.
Minulla jäi iloinen mieli tuosta sairaalakäynnistä. Pääsin tutustumaan osastoon, joka oli muuttunut paljon omien synnytysteni jälkeen. Osastolla oli allas, sekä sauna synnyttäjien käytössä. Keskoskaapin nähdessäni tippa tuli silmään. Sellaisessa ne kaikki minun kolme pientä on tähän maailmaan tullessaan saaneet ne ensimmäiset päivänsä viettää. En vain muistanutkaan, kuinka pieni se kaappi oli.


maanantai 24. maaliskuuta 2014

Turkistupsu

Aikaa sitten tyttäreni moitti, etten ollut tehnyt hänelle uutta pipoa tänä talvena. Hänellä oli visio piposta ja sellaisen äiti yritti toteuttaa. Pipoon löytyi langat varastoistani ja itse pipo valmistui nopeasti. Eihän tämä ole kuin yhden illan tiivis kutominen hyvän elokuvan parissa.

Mutta sitten se toivottu tupsu. Se tuotti hieman harmaita hiuksia. Varastoissani ei turkispaloja liiemmin ole, joten etsin sitä monesta paikasta. Kiertelin kirppareitakin siinä toivossa, että löytyisi sopiva turkis, jonka voisi hyödyntää pipon tupsuna. Huonolla menestyksellä. Mainitsin sitten pulmasta äidilleni ja häneltä löytyi ratkaisu ongelmaan. Kummitätini on aikoinaan ollut turkisneulontakurssilla ja hänen jäämistöstään löytyi turkispaloja, joista yhden sain mukaani ja niin nuorempi tyttäreni sai vihdoin toivomansa turkistupsupipon. Leikkuujätteestä säästetty turkispalanen tuli tuunattu uuteen käyttöön. Tupsu on kiinnitetty siten, että sen saa helposti pois pipon mennessä pesuun ja jälleen takaisin pesun jälkeen.
Malli: Kardemumman oma
Lanka: Garnstudio Drops Nepal, 97 g
Puikot: Nro 4 bambuiset.

Tällä kertaa malliksi en saanut omia tyttäriä, mutta tuija pihassa ja lyhdyn kantolenkki toimivat vallan hyvinä sijaisnäyttelijöinä. Mallit ovat aina vain hankalammin houkuteltavia kuvauksiin.

sunnuntai 23. maaliskuuta 2014

Lankapusseista junasukiksi

Tein näistä hankkimistani lankapusseista itselleni projektin, jonka etenemistä seuraan tässä postauksessa aina, kun valmista syntyy, viikon jaksoissa. Lankaa näissä pusseissa on siis 638 g ja niistä teen niin monta junasukkaa kuin mahdollista.

Mitä tuosta 638 g langasta sitten olen saanut aikaan? Lankojen hankinnan jälkeisellä viikolla niistä valmistui viisi paria junasukkia.
Ensin aloitin vasemman alareunan pussista tuosta kirjavasta langasta. Sitä ei ollut ihan tarpeeksi, joten sukan suuhun käytin sinisistä junasukista jäänyttä kahta keräpalleroa joka toisella kerroksella niin kauan kuin niitä riitti. Ei juuri huomaa noissa valmiissa sukissa. Kirjavaa lankaa jäi jäljelle ihan pieni pallero sinisten palleroiden hävittyä kokonaan. Kaikkiaan nämä sukat kuluttivat lankaa 25 g.

Seuraavaksi puikoille otin tuon vasemman ylälaidan pussin keltaisen kerän. Siitä tuli ihan yksiväriset sukat, 25 g. Lankaa jäi vielä jonkin verran raitalangaksi yhdistettäväksi jonkin muun jämäpalleron kanssa.

Vasemman alakulman pussista poimin seuraaviin sukkiin beessin kerän. Painoa ei kuitenkaan ollut tarpeeksi yksistään, joten pitkän tutkailun jälkeen pariksi löytyi alarivin keskimmäisen pussin viininpunainen kerä. Langat olivat keskenään hyvin samanpaksuiset. Näitä yhdistämällä sain aikaiseksi jälleen yhdet junasukat, joihin lankaa meni 37g. Lanka oli paksumpaa ja siten painavampaa.

Jälleen puikot tyhjänä ja jämäpusseja tarkastelemaan. Alarivin keskimmäisestä pussista poimin käteeni lilan, valkoisen ja vihreän kerän. Entisistä jämäkeristä otin mukaan vielä vaaleanpunaisen pikkukerän, joka oli samaa vahvuutta. Jaoin kerät kahtia ja tein molempia sukkia vähän rinnakkain. Punnitsin langat ja niiden piti riittää, mutta koska eri lankojen välillä heittelee sukkiin tarvittava lankamäärä, en voinut olla varma. Lopulla jo jännitti, että riittääkö, mutta pienet pätkät lilaa lankaa jäi loppujen lopuksi. Muut värit kudoin niin pitkälle kuin niitä riitti, joten ne katosivat kokonaan jämäpusseista. Lankaa puntari näytti kuluneen 30 g.

Viikon viimeisiin sukkiin käytin ylärivin vasemmasta pussista harmaata lankaa 26 g. Mukava kutoa välillä yhdellä värillä. Lankaa jäi jäljelle melkein toisen sukkaparin verran. Katsotaan, miten se yhdistyy muiden kanssa. Lankaa on jäljellä: 638 g - 143 g = 495 g.

Lankahankinnasta 2. viikolla valmistui vain kaksi paria junasukkia. Viikko oli muuten melko kiireinen puutarhassa, joten kutominen jäi vähemmälle.
Oikean alakulman pussin alimmaisesta kerästä tuli vaaleanpunaiset ihanuudet. Painoa näillä sukilla 25g. Jäljelle jäi vielä sen verran kerää, että saa toisetkin, ainakin jos on joku pieni kerä, jolla jatkaa sukkia.

Toinen pari valmistui vasemman yläkulman vihreästä lankakerästä. Lankaa kului 26 g. Tästä kerästä jäi vielä sen verran jäljelle, että saa toisetkin sukat aikaiseksi.

Lankaa on nyt toisen kutomisviikon jälkeen jäljellä 495g-51g= 444 g. Siitä saa vielä monet sukat tehtyä, yksivärisiä vielä jotkut ja jos  löytyy sopivat raidoitukset, niin monet raidalliset sukat.

Kolmannella viikolla lankojen ostostosta oli aika kiireinen viikko. Ohjelmassa kurssimatka Tampereelle, jolloin oli hyvä tilaisuus neuloa junasukkaa - junassa.
Viikon alkupuolella aloitin vasemman yläkulman pussin langoista. Ensin käsittelyyn otin vihreän kerän. Langan punnitseminen kertoi, ettei riitä aivan yksin sukkiin. Pussissa oli kuitenkin keltaisista sukista jäänyt kerän, jonka jaoin neljäksi. näin syntyi alku vihreisiin ja harmaisiin sukkiin, jotka olivatkin seuravana vuorossa. Vihreää lankaa jäi vain pieni keräpallero jäljelle, lankaa sukkiin meni 25 g.

Keltaisella jatkettuja harmaita sukkia kudoinkin sitten junassa ja Hotelli Ilveksessä. Lankaa niihin meni myös 25 g, Harmaata jäi vähän suurempi kerä kuin vihreää ja keltaista ihan pikkuisen jäljelle. Pussin langat tuli kudottua melko tarkkaan. Vain pieniä jämäpalleroita jäi jäljelle. Kaikkiaan siitä yläkulman pussista tuli viidet junasukat. Yhdet keltaiset, kahdet vihreät ja harmaat.

Seuraavaksi työn alle otin oikean alakulman pussukasta tummemman vaaleanpunaisen kerän. Jälleen 25 g lankaa ja junasukat olivat valmiina. Lankaa jäi vielä vajaan sukkaparin verran. Samasta pussista valmistui beessistä kerästä sukat, 33 g. Kerä ei aivan piisannut, mutta jatkoin aina noiden ryppyjen välissä olevassa sileässä kohdassa toisesta beessitä kerästä jääneellä jämäpallerolla. Lanka oli aavistuksen tummempaa. Sukan viimeinen raita tuli valkoisesta kerästä. Näin syntyi tällä viikolla neljä paria junasukkia muiden töiden lomassa. Lankaa jäljellä 444g - 108g = 336 g.

Seuraavasta viikosta piti tulla rauhallisempi viikko kutoa. Vielä jotkut junasukat sai pussien sisällöstä, mutta osa langoista on sellaisia, joista ei voi näitä sukkia tehdä. Mutta kuinkas sitten kävikään.
Viikolla valmistui ensin oikean alakulman vaaleanpunaisesta kerästä jatkettuna valkoisella yhdet 25 g painoiset sukat. Vaaleanpunaisesta jäi ihan pikkuinen langanloppu, jolla sai sidottua sukat yhteen. Seuraavaksi käsittelyyn otin käsittelyyn alarivin keskimmäisestä pussista vihreät langat. Niitä oli oikeastaan hieman niukan oloisesti yhden sukkaparin verran, mutta rohkeasti vain ja niin vain sain sukat aikaiseksi. Vaaleaa vihreää oli vain raitaraportillinen, joten siitä ei saanut kahta samanlaista sukkaa. Mutta kudottuna joka toinen kerros tummaa ja toinen tällä raidoittavalla tuli sukkiin silti sen verran samankaltaisuutta, että kyllä ne pariksi tunnistaa. Jälleen 25 g lankapusseista pois.

Seuraavaksi käteeni vähenevistä langoista osui oikean alakulman tummempi vaaleanpunainen kerä. Sille pariksi alarivin keskimmäisen pussin pieni vaaleanpunainen. Aivan ei riittänyt sukkapariin, joten sukkien kärjet ovat sitten tehty beessistä keränlopusta. Painoa jälleen 25 g.

Jäljellä ei tässä vaiheessa ollut enää kovin paljon keriä, joista voisi ajatella sukkia syntyvän. Pitkän mietinnän jälkeen otin kuitenkin mustan kerän ja siitä sai juuri ja juuri yhden sukkaparin. Olen aiemmin tehnyt mustan villatakin vauvalle, joten tiedän olevan sellaisia, jotka pukevat mustaa väriä vauvalle. Ja kaunis värihän se on yhdistettynä vaikka mihinkä. Kerästä ei juuri mitään jäänyt jäljelle, loppulanka löytyy alla olevasta kuvasta. Sukille painoa tuli 24g.

Lankaa oli viikon lopussa 336 g - 99 g = 237 g jäljellä. Sukkia siitä ei enää saa, loppukerät ovat niin eri paksuisia. Kutomatta on vielä oikean yläkulman pussi, jossa on vaaleansinistä ja -punaista sekä kirjava kerä. Ne eivät sovellu junasukkiin, vaan niistä tulee jotain aivan muuta. Neulekeräykseen matkalla kumminkin.
Tämmöiset pikkuiset keräpallerot ovat jäljellä yläkuvan langoista kaikkien 15 sukkaparin jälkeen ja se oikean yläkulman pussin sisältö. Yllättävän moneet sukat sain aikaiseksi jämäpussien sisällöistä.

Ja siitä oikean yläkulman pussista valmistui sitten tämä:
Lankaa meni 122 g eli 237g-122g= 115g jäi jäljelle noista ensimmäisen kuvan pusseista. Tämän toukkapussin jämistä saa varmaan vielä jonkun pipon aikaiseksi.

perjantai 21. maaliskuuta 2014

Luonnonvalkoinen unelma

Malli oli jo kiiruusti lähdössä johonkin. Vapaus koitti, kun viimeiset kirjoitukset olivat takana. Tuntuu varmasti mukavalta tuossa vaiheessa, kun saa moisen paineen pois ja nyt on kevät alullaan. Äiti sen verran sai pidättymään, että kiireesti räpsäistiin muutama kuva eilen valmistuneista pitsipolvisukista
Edestä ja takaa. Elinan pitsiunelmat luonnonvalkoisesta langasta. Lanka oli hieman paksumpaa ja tuoksui kostutuksen jälkeen ihan lanoliinille, vaikka merkki on sama Novitan 7 veljestä kuin edellisissäkin. Näitä olen kutonut viikon mittaan pätkän silloin toisen tällöin. Iltaisin on ollut hieman muutakin toimintaa. Tein jälleen kahta sukkaa yhtäaikaa, mutta eri puikoilla. Ensin tietty vaihe toiseen ja heti perään sama toiseen. Alkuresori, suora, kavennukset, nilkka, kantapää, kiilakavennukset, jalkaterä ja lopulta kärkikavennukset. Tulee samanlaiset ja näin se toinen valmistuu kuin huomaamatta siinä rinnalla.
Malli: Elinan pitsiunelmat, Kardemumma. Ohje löytyy myös Ravelrysta. Koko 38
Lanka: Novita 7 veljestä, luonnonvalkoinen, väri nro 010, 201 g
Puikot: KnitPro nro 3 ja bambuiset nro 3,5

sunnuntai 16. maaliskuuta 2014

Kolo varastoon ja sen täyte

Viikon mittaan on valmistunut 5 paria junasukkia Seinäjoen sairaalaan muiden töiden lomassa. Ensin nuo tummimmat, joihin loppui oikeastaan kaksi langanloppua ja varpaille vielä piti saada lisää, mutta niistä tuli ihan kivat. Nallen jämiä 36 g. Sitten päätin lopettaa edellisistä junasuksista jääneet keltaiset lankakerät. Ensin yhdet täysin keltaiset, 27 g ja seuraavaksi jatkoin loppukeriä Lanetin valkoisilla jämäkerillä. Kumpaakin väriä jäi pienet kerät, mutta kivat sukkaset siitä syntyi, 27 g. Keltainen vaaleni kummasti, kun rinnalla oli valkoinen. Sitten otin käsittelyyn siniset Lanetin keräloput ja niistä syntyi yksi pari sukkia, 25 g. Jälleen pari pientä keräpalleroa jäi vain jäljelle. Lopulta punaiset, 29 g, joista jäikin enemmän lankaa, vaan ei tarpeeksi yksiin sukkiin. Vauvalankakerien loput olivatkin nyt hyvin vähissä. Aika monet sukat sain aikaiseksi omien varastojeni keränlopuista. Tusinan verran junasukkia.
Eilen pistäydyimme kirpparilla. Harvoin täällä löytyy siistejä lankoja ja inhimilliseen hintaan. Monesti on pyynti enemmän kuin uudet vastaavat langat maksaisivat. Nyt tarvitsin lankaa junasukkiin ja onnea oli matkassa. Yhdessä paikassa oli useampi lankapussi siistejä lankoja minigrippusseissa ja kirpputorihintaan vielä kaiken lisäksi. Monta pussillista, joista näissä oli sopivia, pehmeitä vauvalankoja. Näistä syntyy monet junasukat ajan mittaan.
Lankoja oli kaikkiaan 638 g. Joistain syystä lankahankinnat meni jälleen kudottujen lankojen ohi. Varasto kasvoi 638 g hankitut langat -144 g junasukkiin mennyt = 494 g. Liki puoli kiloa!

torstai 13. maaliskuuta 2014

Elinan pitsiunelmat


Näiden sukkien tarina alkaa, kun Elina pyysi neulomaan hänelle vaaleanpunaiset pitsineulesukat, polvimittaiset. Minulla oli heikot muistiinpanot eräästä toisesta mallista, jota olen kutonut ja tein niistä edes jonkinlaisen puhtaaksikirjoitetun version itselleni aikoinaan. Nämä sukat olisi pitänyt neuloa tuolla ohjeella, mutta kuinkas kävikään. Olin liittänyt tuohon ohjeeseen pitsikaavion enkä epäillyt yhtään, ettenkö olisi neulonut tuota toista sukkamallia. Vasta muutaman päivän näiden sukkien valmistumisen jälkeen huomasin, että eihän pitsineule ollutkaan se, miksi sitä olin ajatellut, vaan aivan joku muu. Nämä siis syntyivät ihan vahingossa ja saivat nimensä Elinan pitsiunelmat.

Lankana olen käyttänyt Novitan 7 veljestä lankaa, kaksi kerää. Käsialani on ilmeisen napakka ja tämä valitsemani väri ei ollut mitenkään paksu. Puikot ovat resorissa nro 3 ja muuten 3,5. Valitse lanka ja puikot käsialasi mukaan. Joku muu saa saman lopputuloksen ohuemmalla langalla, esim. Nalle ja aavistuksen pienemmillä puikoilla. Kokoa voi myös säätää vähentämällä tai lisäämällä sileän osuuden silmukkamäärää, mutta kovin vähäiseksi sitä ei voi vähentää, että pohjekavennukset onnistuisivat ja nilkkaan jäisi kauniisti kaartuva kaistale sileää neuletta. Ohjeen olen kirjoittanut niillä silmukoilla ja niihin muistiinpanoihin pohjautuen, millä nämä sukat kudoin.

Eteen tulevan pitsineuleen kaavio on ohjeen alalaidassa. Taakse tulevan pitsi on selitetty sukan ohjeen alussa kirjallisesti ja muodostuu neljästä kerroksesta.

Sukan varsi:
Luo 68 silmukkaa, jaa silmukat neljälle puikolle (17s/puikko). Neulo 15 krs resoria 1o kiertäen, 1n.

Aloita seuraavalla kerroksella pitsineule ja lisää samalla 6 silmukkaa tasaisin välein. Kerroksen vaihtumiskohta on takana, takapitsineulekuvion oikeassa laidassa.

Ensimmäinen neulekerros pitsiä: 
Neulo 3 o, 2 n, 21 s oikein ja kudo sitten pitsikaavion ensimmäistä kerrosta seuraten seuraavat 25 silmukkaa, neulo 21 s oikein, 2 n. Muista lisätä yllä mainitut 6 silmukkaa tasaisin väliajoin kerroksen aikana.
2. krs
Neulo 3 o, 2 n, 21 s oikein, neulekaavion 2. krs, 21 s oikein, 2 n.
3. krs
Neulo 3o, 2n, 21 s oikein, neulekaavion 3. krs, 21 s oikein, 2 n.
4. krs
Langankierto, nosta 1 neulomatta, neulo 2 o yhteen, nosta neulomatta nostettu silmukka yli, langankierto, 2 n, 21s oikein, neulekaavion 4. krs, 21 s oikein, 2 nurin.

Toista takapitsin kanssa näitä neljää kerrosta ja neulo neulekaavion 8 kerrosta (takapitsi tulee neulottua siis kahteen kertaan samoilla kerroksilla kun neulot etupitsin yhteen kertaan).

Pohjekavennukset:
Kun olet neulonut takapitsin 8 kertaa, aloita pohjekavennukset, tai sovita pohkeesi mukaan pohjekavennusten alkukohta. Neulo 3 o, 2 n, ylivetokavennus, 20 s. oikein. Neulo kerros jatkaen etupitsikaavion toistoa, jatka sileä osuus, kavenna sileän neuleen lopussa 2 o yhteen, 2 n. Toista kavennukset joka 5. krs. niin kauan kuin sinulla on sopivan kokoinen sukka nilkasta. Minulla oli takana silmukoita 27, edessä tuo 25. Nilkassa neulo jatkaen kuviota kunnes sukka on tarpeeksi pitkä ulottuakseen polveen. Pohjekavennukset vähentävät sukan sivussa olevaan sileää neuletta, pitsikaaviot eivät muutu.

Kantapää ja kiilakavennukset:
Neulo vahvistettu kantapäätä kaikilla 1. ja 4. puikon silmukoilla. Kantapään käännöksessä minulla oli silmukat 9-9-9. Kantalapun kummastakin reunasta poimi 13 silmukkaa. Kavenna kantapään jälkeen ylimääräiset silmukat pois kiilakavennuksena joka toinen kerros kunnes sinulla on jäljellä 25 silmukkaa pohjaan ja 25 silmukkaa pitsineuleeseen jalan päälle. Silmukat eivät jakaudu puikoille tasan, vaan pohjassa on 13 ja 12 silmukkaa puikoilla, samoin jalan päällipuolella. Kerroksen vaihtumiskohta jalan pohjassa.

Jalkaterä:
Jatka jalkaterän neulomista sileänä neuleena. Kerroksen vaihtumiskohta on sukan pohjassa, kantapään silmukoiden keskikohdassa. Neulo 1. puikko sileää, 2 ja 3 puikolla eli sukan päällipuolella jatka pitsineuleen toistoja ja 4. puikko oikein. Jatka näin kunnes lapa on jalkaasi sopiva ja on aika tehdä kärkikavennukset. Lopeta pitsineule mieluiten tehtyäsi viimeiseksi pitsikaavion 8. mallikerroksen. Jalkaterän pituutta voi lisätä neulomalla muutaman sileän kerroksen ennen kärkikavennuksen alkua sekä välikerroksilla kärkikavennuksissa.

Kärkikavennus:
Neulo 1. puikon lopussa 3. ja 2. viimeinen silmukka oikein yhteen, 1 s oikein.
Neulo 2. puikon alussa 1 o, tee ylivetokavennus.
Neulo 3. puikon lopussa 3. ja 2. viimeinen silmukka oikein yhteen, 1 s oikein.
Neulo 4. puikon alussa 1 o, tee ylivetokavennus.

Toista.

Voi aluksi neuloa välikerroksen kavennuskerrosten väliin, mutta tee lopuksi kavennukset joka kerros. Kun puikoilla on jäljellä enää 10 silmukkaa katkaise lanka ja pujota se silmukoiden läpi. Päättele hyvin.

Päättele langat ja kostuta sukat, oio mittoihinsa ja anna kuivua yön yli. Sukkasi ovat nyt valmiit käyttöön. Ohje on tarkoitettu yksityiseen käyttöön, ei kaupalliseen tarkoitukseen.




Ohje on käytettäväksi vain yksityistarkoituksiin. Ethän kudo sukkia tällä myyntiin.

keskiviikko 12. maaliskuuta 2014

Vaaleanpunaisia unelmia

Ihania, vaahtokarkinpunaisia unelmia. Sellaisia voisi ajatella mielessä olevan, kun nämä sukat ovat jalassa. Mitä muuta se voisi ollakkaan, kun kevät on näin pitkällä - ja takatalvea odotellaan. Romanttisia haaveita, runotyttömäisiä unelmia.
Sukissa on riittävästi pituutta polvisukaksi. Ja ovat aivan ihanat käyttää hameen kanssa. Tekeekö sen väri vai malli, mutta romantiikkaa näistä sukista löytyy. Ja jotain sellaista, mitä minä tykkään neuloa. Kuvassa väri on lähempänä oikeaa, kuin ensimmäisessä, hivenen tummassa kuvassa.
Takana tuttu pystyraita pitsiä, kuten aikaisemminkin tekemissäni pitsipolvisukissa on ollut. Aiemmin olen tehnyt valkoiset, mustat, harmaat ja pinkit hieman eri pitsillä. Nyt hempeän vaaleanpunaiset. Aina yhtä ihanat sukat kutoa. Jokainen väri tuo mallin aivan eri lailla esille.
Sukat aloitin jo viime lauantaina mökillä ja sainkin ne molemmat melkein nilkkaan saakka. Pitkiä sukkia kudon aina kahta rinnan, vaikka eri puikoilla. Tulee tehtyä samat kavennukset ja levennykset samoissa kohdin ja toinen sukka valmistuu kuin huomaatta. Sitten lauantain onkin ollut kaikkea muuta viemässä aikaani, joten vasta eilen illalla sain kudottua lavat niihin. Aluksi tuli liian lyhyet, mutta kärkikavennukset purkuun ja uudestaan, niin johan tuli sopivat ja sain sukat kostutettua ja oiottua mittoihinsa ennen puolta yötä ja pääsin nukkumaan. Töiden jälkeen tyttäreni suostui malliksi kuvauksiin, mutta tuulisen ilman takia kuvasimme sisällä.
Malli: Elinan pitsiunelmat, koko 38
Lanka: Novita 7 veljestä, väri 522, 194 g
Puikot: KnitPro nro 3 ja bambuiset 3,5

Kaavio pitsisukkien pitsiin olen joskus löytänyt vanhasta Novitan lehdestä, jakkumallista. Löytyy myös vähän paremmista pitsineuleohjekirjoista.

sunnuntai 9. maaliskuuta 2014

Lomaviikolla puikoilta on tullut vaikka mitä

Mökillä tulin neuloneeksi nämä siroon naisen käteen sopivat Nipsut. Lankana minulla oli Laurin villalanka ja kuviovärissä Gjestalin Janne. Nämä valmistuivat jo alkuviikosta, mutta harmikseni olin unohtanut kirjontalangat kotiin vaikka kuinka olin yrittänyt ajatella, että kaikki tarvittavat käsityötarvikkeet tuli pakattua mukaan. Lapaset joutivat siis pussiin odottamaan kirjontaa kotona. Minusta tuo hahmo olisi kyllä ihan kaunis ilman kirjontaa tuossa lapsessa.
Tänään ajelimme mökiltä kotiin ja ensi töikseni kirjoin nähin nuo kädet ja silmät. Nämä ovat aina yksilöitä, kahta ihan samanlaista en saa, vaan jokaisessa on omat mutkansa.
Ei nuo ylemmät lapaset jääneet ainoiksi lapasiksi mökillä. Neuloin niiden valmistuttua nämä pienemmät Nipsut, joissa oli ihan sama ongelma. Kirjonnat siis tehtiin tänään kotona tuon harmittavan unohdukseni vuoksi.
Malli: Nipsu
Lanka: Isommissa Laurin villalanka, ruskea ja Gjestal Janne, bees, 72g
pienemmissä Lanett, 28 g
Puikot: KnitPro 2,75 ja 3, pienissä Karbonz nro 2,5
Neuloin mökillä myös muuta. Parit sukat olivat puikoilla. Toiset niistä kirjoneuletta uuden suunnitelman mukaan, mutta ne jouduin jättämään kesken, koska mittajalka oli kotona. Silmukat vain hakaneuloille ja odottamaan. Seuraavaksi ryhdyin kutomaan polvisukkia, mutta samasta syystä kuin nuo edelliset, joutivat nekin odottamaan, että saan sovittaa niitä tyttäreni jalkaan. Sain kuitenkin kummastakin polvisukasta jo sääret hyvälle mallille, lähelle nilkkaa. Kun nuo oli kesken ja lomaviikkoa vielä jäljellä, laitoin puikoille vaaleat, marjapuuron väriset (kuvassa näyttävät kyllä lilalta) junasukat keräykseen. Niiden jälkeen valmistui nuo vaaleanpunaiset ja tänään kotimatkalla kudoin autossa nuo keltaiset sukat.

Malli: Junasukka, ( sukat Seinäjoen sairaalan vauvoille -keräykseen).
Lanka: marjapuurot jotain vyötteetöntä vauvalankaa, 26 g, vaalenapunaiset samoin jämävauvalankoja ilman vyötettä 32g, keltaiset Trysil Garn Babygarn, 27g ja 27 g.
Puikot: Karbonz 2.5
Lomaviikko tuotti siis yhteensä 7 paria junasukkia vauvoille Seinäjoen sairaalaan. Näihin ei paljon lankaa uppoa. Ja paljon muuta neuletta, valmista ja keskeneräistä. Ehdin kuvaamaan vasta aurigon karattua puiden taakse, joten vähän sinisävyisiä tuli. Huomenna sitten jälleen arki alkaa, mutta neuleita on hyvällä mallilla.

keskiviikko 5. maaliskuuta 2014

Lunta etsimässä

Meillä ei ole kotona kuin kuorrutuksen verran lunta. Sitäkin vain joinakin päivinä, pääasiassa tämä on ollut lumeton talvi. Olen mitä ilmeisimmin talvi-ihminen ja olen kaivannut lunta. Lomaviikolla lähdimmekin sitä etsimään jättäen abit kotiin lukemaan ja mökillä meitä vastaanotti tämmöinen porukka. Täällä on lunta ja heti on helpompi hengittää. Talveen kuuluu pakkanen. Eipä täällä silti kovin kylmä ole, muutama aste vain, mutta lunta on ihan kivasti.
Matkaneulomisina minulla oli junasukkia Seinäjoen sairaalan vauvoille. Etsin lähtiessä vauvalankojen ja vastaavien keränloppuja pussiin ja sainkin yhdet kokonaiset sukat syntymään matkalla. Samasta kerästä tuli vielä kolmas sukka ja lankaa jäi vielä pari metriä jäljelle. Tein sukan lapaan vain kolme noita ryppyä, kun kerta vastasyntyneille tulevat ja näin lanka riitti paremmin. Minulla oli toinenkin kerä samaa lankaa, joten laskin, että saan siitä sille sukalle parin ja vielä kolmannetkin sukat. Projekti eteni hyvin, mutta toinen kerä loppui juuri viimeisen sukan kärkikavennusten alettua. Onneksi ensimmäisessä kerässä oli ollut enemmän lankaa, joten sain kuin sainkin kudottua lopulta kolme paria näitä sukkia.
Lankaa jäi lopulta vajaa 50 cm pätkä kahdesta kerästä, aika tarkkaan se meni. Sillä saa yhdistettyä nämä pareiksi. Kolme paria junasukkia valmistui Seinäjoen sairaalan keräykseen. Minulta ne ensimmäiset, mutta taitaa niitä tulla vielä kudottua monet. Painoa sukilla oli 32g, 32g ja 33 g. Vajaasta kerästä saa siis ihan hyvin yhden sukkaparin. Ja jotenkin tuo junasukka sopii juuri malliksi Seinäjoelle, sillä aikoinaan ensimmäinen pari näitä sukkia on valmistunut junassa välillä Vaaasa-Seinäjoki radan rikkouduttua ja sen korjausta odotellessa.
Malli: Junasukka by Kerttu Latvala
Lanka: Trysil Garnin Ida Strömpegarn, kaksi kerää, 97 g.
Puikot: Karbonz 2,5

sunnuntai 2. maaliskuuta 2014

Äidille ja tyttärelle

Tein nämä lapaset ystävättärelle, jonka olen tuntenut kymmeniä vuosia. Hattivatit syntyivät oikeastaan suurimmaksi osaksi eilen lauantaina, kun vain ehdin kutomaan. Olin toista tehnyt melkein peukaloon asti ja eilen sitten sain aikaa kutomiseen ja lapaset pääsivät puikoilta illalla. Yön yli kuivamassa kostutuksen jäljiltä ja näin on lapaset valmiina. Yleensä tämmöinen ohje, jossa tapahtuu koko ajan, on helppo saada valmiiksi, kun koko ajan kuva elää ja on vielä kudottava tuo ja tuo kohta.
Ystävättäreni tyttärelle tein nämä pöllöt jo helmikuun puolella. Ovat odottaneet noita äidin lapasia pöydälläni. Toivottavasti molemmat lapaset ovat kooltaan edes sinne päin.
Malli: Hattivatit Saarella ( maksullinen ohje Raverlyssä tai tilattavissa minulta sähköpostilla).
Lanka: Teetee Pallas, musta ja valkoinen, 73 g.
Puikot: KnitPro nro 2,75 ja 3

Malli: Horatio and Oren (maksullinen ohje Raverlyssä).
Lanka: Gjestal Janne, harmaa ja luonnonvalkoinen, 76g.
Puikot: KnitPro nro 2,75 ja 3