Selbudeath - kirjoneuletta

Hiljaisuuteni takana on ollut viime aikoina näiden kutominen. Hitaasti, mutta varmasti valmistui nämä kirjoneulesukat. Ensimmäinen sukka joutui vähän puutarhatöiden jalkoihin, joten eteni hitaasti, kun en ehtinyt olla työn äärellä riittävästi. Toinen valmistuikin sitten kahdessa päivässä, kun en päässyt pakoon sohvalta. Minulle ensimmäiset kirjoneulesukat ja olen kyllä hirmu tyytyväinen näihin. Kudon varmasti jatkossakin. Lapasiahan olen aiemmin kirjoneuleena tehnyt, mutta en sukkia.

Kerrankin käytin ohjeen lankasuositusta. Sukkalankalaatikossa oli pussillinen Sisua ja juuri sopivat värit. Ohjeessa sanottiin, että kaksi kerää kumpaakin väriä riittää. Musta tuotti minulle hieman jännitystä, mutta riitti se kuitenkin. Toisesta sukasta jäi 80 cm pätkä ja toisesta metrinen jäljelle, kun sukat olivat valmiit. Vaaleansinistä meni huomattavasti vähemmän. Kumpaakin väriä olisi ollut onneksi vielä varakerä olemassa, ettei tilanne aivan mahdoton olisi ollut.

Malli: Selbudeath (Raverly) by Erica Gronntun

Lanka: Sandnes Garn Sisu, 155 g

Puikot: KnitPron 2,5 ja 3 numeron sukkapuikot.

Mustelmia

Huh, sainpas jalkani jo koholle tänään. Kaaduin eilen töissä loukaten vasemman peukaloni ja oikean jalkapöydän sekä lyöden hampaani vielä kaapin sivuun. Käsi meni siinä, kun tietenkin yritin ottaa vastaa itseäni. Kaunis mustelma peukalonjuuressa. Olen tämän aamun viettänyt työterveydessä, röntgenissä ja apteekissa. Eilinen ilta oli melko tuskainen, liikkumaan en juuri pystynyt ja yö meni särkylääkkeen voimalla. Tänään sain sitten kunnon kipulääkkeet, joten elämä ehkä palaa uomiinsa. Jalka on kuin limppu kaikesta rasituksesta, mutta eiköhän se siitä, kun sain jalan jälleen koholleen tyynyjen varaan. Terveyskeskuksesta sain kepit lainaan ja liikkuminen parani huomattavasti, vaikka tuo kipeä peukalo haittaakin sauvojen käyttöä. Ensi viikolla olisi sitten paluu töihin.

Eilen istuin nojatuolissa ja sain tästä hitaasta projektistani jo jotain valmistakin. Kuvaa nurjalta puolelta. Nyt aloitellaan toinen. Lääkärikin kehotti pitämään peukaloa liikkeessä. Onneksi se ei juuri kutomisessa haittaa, mutta tässä koneen näpyttelyssä kyllä pakkaa vihlaisemaan.

Hidasta

Puikoilla tällä erää jälleen jotain hitaasti valmistuvaa. Kirjoneuletta, jota ei tahdo olla aikaa tehdä. Malli on mielenkiintoinen ja vie mennessään, kerroksia syntyy kuin huomaamatta, mutta muut työt ulkona puutarhassa painavat päälle ja illat tahtovat kulua muuten kuin lankaa silmukoille laittaessa.

Yksi myssy jälleen valmiina. Ihan omia laskuja varten laitoin ylös tämän. Sain tätä lilaa lankaa useamman kerän ja olen siitä nyt tehnyt aika monta myssyä. Järjestyksessä tämä on 155. myssy. Painoa 33 g.

Uusi kesäyön hullutuskin on alkamassa ja tässä kutoessa olen kovastikkin miettinyt, että olisiko mukana tänä kesänä. Viime vuonna osallistuin sukka-sarjaan ja aika kiirettä piti, että sain kaikki sukat aloitettua ja valmiiksi hullutuksen aikana.

Sunny Baby Blanket

Vuosi tai kaksi sitten olen hankkinut muutaman Pretty Baby -lankakerän alekorista. Niille ei ole ollut varsinaista suunnitelmaa, mutta sitten yllättäen nuo varastoissani olleet kaksi Pretty Baby -lankakerää muotoutuivat Keltaiseksi ruusuksi, siis kerälle rullautunut vauvanpeitto. En oikein tiennyt, mitä olisin tehnyt noista keristä ja sitten eteeni tuli tämä malli. Helppo kutoa jääkiekkopelien tiimellyksessä ja lanka oli aivan oivaa juuri tähän tarkoitukseen. Varastoon jäi vielä yksi tämmöinen kerä, tosin sinisen tilalla on keltainen väri. Kyllä sekin sieltä vielä joksikin isona haluaa.

Ulkona kuvattuna peittoon sain jotakuinkin oikeat sävyt esiin. Nyt on varastoissani jotain vietävää, jos äkkiseltään tarvitaan pirttilahjaa. Peitettä tarvitaan aina vauvaperheissä.

Malli: Sunny Baby Blanket by Lucie Sinkler (Ravelry)

Lanka: Novita Pretty Baby 192 g.

Puikot: Nro 4 pyöröt

Tätä oli ihan mukava tehdä ja valmistui nopsaan. Välillä oli vain vähän taukoa melkein valmiin peiton kanssa, kun käväisin matkoilla. En viitsinyt muutamaa kerrosta vaille ollutta peittotyötä ottaa mukaani.

Käsityöt kehyksiin

Yhdessä liikkeessä oli lapasia kehystettyinä. Mitähän kotona sanottaisiin, jos rupeaisin laittamaan käsityöni kehyksiin ja laittaisin ne olohuoneen seinälle? Hyvä, kun käsityötä arvostetaan ja näin mallit olivat kauniisti esillä. Monta kivaa mallia tuli nähtyä.

 Muutamia sukkalankojakin tuli ostettua vielä edellisten lisäksi. 

 Kyllä näillä nyt hetken pärjää. Lisäksi puikkoja sun muuta pientä tarvekalua.

Matkatyönä minulla oli useampi puuvillalankakerä, joista sain neljä ja puoli myssyä tehtyä. Viimeistelin vielä kotona muutamaan koristeita ja virkkasin sen viidennenkin valmiiksi. Lankaa näihin meni 164 g.

Myssylaskurissani on nyt 154 valmista myssyä.

Tuliaisia Virosta

Virontuliaisina oli koko joukko valokuvia, joissa on ideoita ja malleja. Kysyimme luvan ja kuvasimme vasta luvan saatuamme. Näissä itse hansikkaat ovat tehty koneella, mutta kirjonnat käsin. Todella kauniita käsineitä. Ja malleja. Pöydän alla muuten näkyy pellavaa, jota toin yhden ison kartion. Siitä on suunnitelmat valmiina.

Villapaitamuuri, joksi tämä kuja on nimetty turistien keskuudessa. Näitähän siellä piisaa ja paljon. Vanhan kaupungin laitamilla. Mutta yllättävät hintaerot vain löytyivät. Yhdestä neuleesta oli hinta aluksi 20 e ja se kohosi koko ajan kunnes viimeisin hinta, minkä katsoimme oli 59 e. Ihan samasta tuotteesta oli kyse koko ajan. Tarkkana siis kannattaa olla, mitä ja mistä ostaa.

Meillä ilmeisesti meinataan tehdä jotain valkoista... Tätä tuli kotiin 10 kerää... ettei loppuisi aivan heti.

Samoin tätä lankaa rahtasin mukanani 10 kerää. Nyt minulla on varastossa jotakin laatua vähän enemmänkin, että saa tehtyä isompaa.

 Lisää valkoista, tällä kertaa kuitenkin luonnonvalkoista ja vain kaksi kerää. Sukkalankaa.
Ja pitihän sitä yksi vyyhti vironvillaakin tuoda, kun satuttiin bongaamaan. Eikä tässäkään vielä kaikki tuomiseni. Jokunen muu keräkin sekä joitakin sukkapuikkoja hyppäsi kassiini ja uiskenteli Suomeen.

Ovi jota etsit

Vietimme pitkän viikonlopun Tallinnassa. Matkaan mahtui monenmoista ja reissu oli mukava. Jaloissa kyllä tuntui päivittäiset pitkät lenkit kaupungilla, mutta se ei haitannut. Seura oli hyvää ja kaikin puolin tyytyväinen olen matkaan. Harrastin myös lankaliikebongausta. Pääsimme lauantaina käväisemään ystävättäreni kanssa Karnaluksissa. Linja-auto pudotti meidät kadun toiseen päähän, joten ei tarvinnut kaukaa kävellä. Jollei minulla olisi etukäteen ollut niin paljon tietoa tästä C-rapusta, en olisi kyllä koko lankakauppaa löytänyt. Niin salaperäiseen verhoon se oli itsensä verhonnut. Rappukäytävään astuttua mentiin vielä toisestakin ovesta sisään ja sitten portaita ylös. Ihan pieni kyltti: Karnaluks oli siinä ovikellon luona. Kelloa kun soitti, soi summeri, että tiesi oven avata. Ja oven takaa paljastui aivan valtava lanka- ja tarvikemäärä. Huh. Keskityimme tällä kertaa vain niihin lankoihin.

Ja lankojahan piisasi laatikoittain. Paljon oli tekokuituisia lankoja, mutta löydimme haluamaammekin. Villaa ja villasekoitetta. Paikka oli siisti, vaikka kuvittelisi helposti tämän tavaramäärän keskelle riittävän paljon pölyäkin, mutta eipä vain ollut.

Näissä kuvissa vain pieni murto-osa kaupan valikoimista. Aika ei riittänyt kuvaamiseen vaan kiertelimme etsimässä haluamiamme lankoja pujotellen tämmöisten laatikkokasojen väleissä. Puikkoja oli yksi pitkä seinällinen ja nappeja, nauhoja sun muita aivan uskomattomat määrät. Kaikki siististi järjesteltyinä. Kävelimme Karnaluksista Vanhan kaupungin toisella puolen olleelle hotellillemme kantaen ostamiamme lankoja. Mukavaa reippailua ja suunnistusta. Bongattu lankaliike: Karnaluks.

Vilkas viikonalku

Jotain on puikotkin tehneet, vaikka alkuviikko onkin ollut yhtä hullunmyllyä. Töissä melkoinen urakka, joka toivottavasti helpotti edes hetkeksi. Iltaisin onkin sitten tullut vain helppoa neuletta, joka ei vaadi paljon ajatuksia. Niin väsyksissä on ollut. Onneksi nyt on useamman päivän vapaa edessä, joten ehkä saan jotain valmistakin tällä viikolla. Päätin tuhota Novitan Pretty Babya varastostani ja melko hyvin on lankaa kulunutkin. Lanka tuntuu lämpimältä ja pehmeältä käsiin kutoessa. Kutomiskokemus siis ihan miellyttävä. Käyttökestävyys selviää sitten myöhemmin.

Rauhallinen äitienpäivä

Paljon onnea kaikille äideille! Oma äitienpäiväviikonloppu meni eilen salibandyturnauksessa. Illalla oli jalat aivan kipeät ja väsytti hirveesti, vaikken minä siellä kentällä juossutkaan. Siitä huolimatta. Tytär teki rystyllä maalin. Sain sen jopa kameraankin. Siihenpä ei moni pelaaja pysty! Tuntuu olevan tämän oman tyttäreni erikoiskikka kentällä. Tänäänkin lähtivät pelaamaan, mutta jäin suosiolla kotiin nauttimaan kauniista päivästä ja rauhasta.

Olen tässä loppuviikolla saanut jotain aikaiseksikin. Sain 9 kerää Viola-puuvillalankaan lahjoituksena myssykeräykseemme. Niistä on kaksi ja vähän kolmatta kerää käytetty näihin myssyihin. Painoa myssyillä on yhteensä 135 g. Kevyitä ja ohuita myssyjä. Sain viikolla neulekahvilassamme myös sinne tuotuja myssyjä, joten myssykassi on täyttynyt ja olisi jälleen aika viedä myssyt sairaalaan. Helmikuun lopulla vein edellisen kerran myssyjä sairaalaan ja sen jälkeen myssyjä on kassiin kertynyt jo 37. Täällä kerroin edellisestä viennistä. Tällä hetkellä olen tehnyt 149 sytomyssyä.

En voinut jättää

Kävin Ahkeraliisassa palauttamassa Kosketin -neuleesta ylimääräiseksi jääneen mustan kerän ja neuleohjeen. Heille voi palauttaa täydet heiltä ostetut kerät. Ovela myyntikeino, sillä tokihan siinä tulee ostettua jälleen uutta lankaa. Ainakin minä. Myyjä palveli juuri toista asiakasta kangaspuolella ja minä katselin liikkeessä lankoja odotellessani vuoroani. Alekorin kohdalla pysähdyin. Siihen oli ihan hiljattain täytynyt laittaa melko paljon Marks&Kattenin lankaa. Niin monta nutrianruskeaa oli vielä jäljellä. Ja euron kerä! En kyllä millään voinut jättää niitä muiden ostettavaksi vaan kaikki korissa olleet kerät, olivat vielä samaa värjäyserää, kotiutuivat minulle. Juuri muutamaa päivää aikaisemmin totesin varastostani, että juuri mitään ei ole paria kerää enempää. Nyt on! Lankaa oli 800g ja muutama vain oli edellisenä päivänä myyty jollekulle muulle. Langat oli laitettu alennukseen edellisenä päivänä. Joskus vain onnistuukin.

Kiitos ja kummarrus

Olen saanut viime aikoina paljon tunnustuksia eri suunnilta. Suuret kiitokset niitä minulle jakaneille:

mummelille

Annelle

Katjainkerille

Pirjolle

ja Irmalle.

Kiitos ja kummarus teille kaikille. Ymmärtänette, etten ehdi osallistua kaikkiin, mutta olen hyvilläni saamistani tunnustuksista! Samoin kuin kaikista kommenteistanne! Olette kaikki lukijat ja kommentoijat minulle tosi tärkeitä!

Koskettimet

Työkaverillani on musiikki ammattina. Kesällä perheeseen syntyy vauva ja lupasin neuloa vauvalle vaatteen. Väritoivetta kysyessä sain vastauksen: musta ja voi siinä hieman olla valkoistakin. Hmm.. pisti miettimään. En ole aikaisemmin neulonut vauvaneuletta mustasta langasta. Onneksi on kevät, joten näin edes jonkin verran silmukoita.. Mallikin oli kauan hakusassa, mutta yllättäen näin lankaliikkessä tämmöisen takin, neulottuna vain vaaleanharmaalla ja valkoisella. Kuvittelin sen heti mustavalkoiseksi, hartioiden valkoiset raidat toivat etäisesti mieleen flyygelin koskettimet, joita työkaverini usein soittelee. Viime perjantaina hain mallin ja langat. Mustat kerät taisivat olla tästä lankalaadusta ainoat kerät. Moni muu homma on häirinnyt tätä neuletta, mutta sain sen kuitenkin lopulta valmiiksi. Yllättävän kauan menee aikaa osien yhdistämisessä ja muussa pikkunäperryksessä. Lisäksi vielä ongelma, miten kuvata musta neule niin, että saisi kauniin kuvan. Ei mitenkään. Mutta onneksi tässä on hieman valkoista, niin jotain kuvassa vilahtaa. Napit ovat kyllä mustat, vaikka näyttävätkin aivan muulta. Ilman keinovalon loistetta eivät erotu neuleesta.

Malli: Regia Journal malli nro 5712, koko 3/6

Lanka: Marks & Kattens Karusell (musta) ja Lanett (valkoinen) 119 g.

Puikot: Nro 2,5 pyöröt ja bambuiset sukkapuikot, 5 nappia.

Olen ihan tyytyväinen neuleeseen. Ja toivottavasti tuleva äitikin...

Pientä puuhastelua

Eilen neulekahvilassa neuloin tätä mustavalkoista. Kohta se on valmis, vielä pientä listaa ja muuta fiksausta. Yllättävän kauan tätä onkin saanut tehdä, vaikkei vielä iso olekkaan.

Osuin kerrankin kirjastoon oikeaan aikaan. Heillä oli hyllyssä aivan uusi Cookie A:n kirja "sukkia. rakkaudella". Olen ensimmäinen lainaaja. Nyt on mukavaa iltalukemistakin tiedossa.

Maalaukselliset sukat

PäiviH järjesti tammikuussa blogissaan arvonnan, jossa hän lupasi kutoa voittajille heidän haluamansa asusteen. Päivi tekee aivan uskomattoman ihania kirjoneuleita ja minä voitin kerrankin.  Osallistun arvontoihin, mutta harvemmin minulla on onnea mukana, ei oikeastaan koskaan. Perjantaina minua sitten odotti töiden jälkeen kirjekuori postilaatikossani. En muistanutkaan saavani Päiviltä postia, ja ihmettelin kovasti, kun oli paksumpi kuori, joka ei näyttänyt laskulta. Sisältä paljastui aivan ihanat villasukat. Vaikka kudon itse, on aivan mahtavaa saada jonkun muun minulle tekemiä neuleita. Ja vielä näin kauniita! Näiden sukkien tiimoilta on pieni kilpailu menossa Päivin blogissa. Jo senkin takia kannattaa käydä vilkaisemassa.

Toivomuksessani olin antanu Päiville vapaat kädet, joko sukat tai lapaset, mutta hän voisi toteuttaa ne vaikka jämälangoista. Ja värimaailmani on sininen. En halunnut mitenkään liiaksi rajoittaa, sillä ainakin itselleni käy niin, että hyvin rajoitetut toiveet ahdistavat luovuuttani ja tekeminen ei tahdo onnistua millään tavalla.

Mutta katsokaa tätä taidonnäytettä. Toinen tyttäreni on värimaailmaltaan minun kanssa hyvin samoilla linjoilla ja hän ihastui näihin sukkiin välittömästi ne nähtyää. Joudunkin varmaan olemaan tarkka näiden kanssa, että saan ne pidettyä itselläni, etteivät löydy vielä tyttäreni jaloista jonain päivänä. Kengänkokomme on sama ja pidämme molemmat näistä sukista, joten vaara on melkoinen.

Ja kukas ei voisi olla ihastumatta näihin sukkiin. Kuin maalausta langoilla. Kiitos Päivi! Taitavaa työtä! Ja nyt laskemaan lankoja!

Mystinen lankapussi

Siirtelin eilen aamulla lankojani ja käteeni sattui kirpparilta ostamani nyssäkkä Puroa. Lankaa oli yksi täysi kerä sekä kaksi pienempää nyssäkkää. Hintaakaan ei kasalla ollut kuin 1,50. Muistin minulle jääneen samaa väri aikaisemmasta pipostani ja etsin senkin kerämyttysen käsiini. Olin juuri nähnyt selaamassani Novitassa, Talvi 2011, pipon tehdyn Purosta. Pipossa oli ollut vielä tupsu Rose Mohairista. Siinä minulle muistui taannoin kirpparilta ostamassani lankapussissa ollut sekalainen musta mohairkeräpari mieleeni. Kerille, tai siis keränlopuille ei ollut vielä löytynyt käyttöä. Siitähän tulisi pipoon tupsu. Sen sijaan, että olisin näin kesän kynnyksellä piilottanut Purot kaappiin, otinkin pyöröpuikon esiin ja päätin kutoa kerät pois kuljeksimasta. Hyvin onnistuikin. Pipoon meni 58 g lankaa ja yksi vajaa kerä jäi vielä käyttämättä. Pipokin valmistui vielä saman päivän iltana, joten ei tässä kauan mennyt.

Mutta sitten koittikin se vaikea osuus. Mihin ihmeeseen olin laittanut sen valkoisessa, pienessä muovipussissa olleen mohairkeräni tai siis oikeammin kaksi keränpohjaa? Silmissäni näin sen pussin ja ne keränöttöset siellä sisällä. Ne olivat pitkään olleet neulepöydälläni, mutta olin ne siirtänyt siitä pois muiden neuleiden tieltä. En kuitenkaan muistanut yhtään, että mihin. Olen tämän aamun käynyt läpi lankalaatikoitani toista tuntia, mutta sitä pussia vain ei ole vastaani tullut. Kaikkea muuta kivaa kylläkin. Miten voinkin kadottaa jonkun noin tyystin! Pipo on nyt ilman tupsua - ja voihan sitä niinkin käyttää - kunnes tuo mystisesti kadonnut lankapussi löytyy. Jotenkin vain olin tyytyväinen, että tein ne Purot pipoksi ennen niiden katoamista lankavarastooni.

Vappupallon muodonmuutos

Ostin itselleni Regian paksumpaa sukkalankaa vappupalloksi. Otin sen puikoille vappupäivänä ja jotain olen saanut valmiiksikin.

Ensin ihan helppoa. Suoraan kerältä muodostuvaa raidoitusta ihan perussukkaan. Mukavaa ja nopeaa kutoa. Lisäksi aivan erinomainen telkkarinkatsomisneule. Elokuva meni ja toinenkin ihan mukavasti näitä kutoessa. Lankaa näihin 38 sukkiin meni 84 g. Lankaa jäi siis ihan mukavasti 150g kerästä, mutta ei tarpeeksi toisiin samanlaisiin. Lisäksi toisessa sukassa tuli vastaan solmu tuolla varpaiden punaruskean ja tumman värin välillä ja jouduin hieman kerimään lankaa pois saadakseni taas raidat kohdalleen.

Kaivoin kätköistäni tummansinisen Nalle-kerän. Ihan sitä vanhempaa, parempaa Nallea, joka ei ole vielä osannut uneksiakkaan mistään käsittelyistä. Näissä sukissa olikin hieman jännitystä, sillä luulin jo sinisten raitojen olevan kudottu koko kerästä ja mietin jo seuraavaa raidoitusta. Kerästä kuitenkin paljastui yllättäen tarpeeksi monta raitaa ja sain kuin sainkin nämä sukat kudottua ilman suurempia kommelluksia. Lankaa näihin sain uppoamaan 81 g ja kokoa sukilla se 38 numeron jalkaan vaadittava.

Nämä pienet keränpoikaset ovat jäljellä minun Vappupallostani. Siirtynevät Nallekerien loppujen kanssa samaan laatikkoon odottamaan raidoittumista johonkin työhön.

Tuulista Vappua

Liki kuusi viikkoa on käsityöpöydälläni lojunut paripuoli sukka odottaen, että aloittaisin sen toisen. Ensimmäisen tein edellisellä matkalla mökiltä kotia. Aina on jotain muuta mennyt ohi, muka mielenkiintoisempana. Sillä mitä mielenkiintoista on ihan perussukassa, jossa kerästä pitäisi etsiä se oikea kohta, mistä aloittaa saadakseen parin toiselle. Eilen sen sitten vihdoin aamulla aloitin ennen töihin lähtöä. Illalla jatkoin sukkaa lasten ollessa viettämässä vappuaattoa, mieskin oli lentopallossa. Sain olla ihan kaikessa rauhassa. Innoissani en huomannut, että aloituskohta ekassa sukassa ei ollut ihan raidan alussa, vaan jossain välissä. Toisen sukan varsi rupesi näyttämään oikean pituiselta, mutta väri ei vaihtunut vielä. Laskin kerrokset ja siinä huomasin, että hieman oli raidat sivussa. En ryhtynyt purkamaan, vaan katkaisin langan ja tasasin raidat aloittaen kantapään oikeasta kohdasta. Näin sukan kantapäät ja lavat tulivat samanlaiset. Varsissa on hieman heittoa, mutta ei tuota taida juostessa huomata.

Lanka: Superba Safari 4 -fädig, 71 g.

Malli: ihan oma perussukka

Puikot: 2,5 numeron bambusukkikset

Piipunhattu on jytissyt tänä vappuna. Ulkona näyttää kyllä kauniilta, mutta melkoisen kylmä tuuli siellä on. Hyvin on siis päivä kulunut sisällä käsitöiden parissa.