Sukat sammaleikossa

Harmaata sukkaa pukkaa ja lankavarastooni tulee huimaa vauhtia koloa. Varsinkin 7 veljestä laatikko on viime aikoina huvennut useammalla kerällä. Pysyn kuitenkin jostain syystä tässä samassa värissä. Harmaa on vain niin kaunis väri. Näihin suunnittelin tuhoavani tuon tummanharmaan pikkukeräparin, mutta kappas vaan, toisin kävi. Vähemmän jäi jäljelle pohjavärinä ollutta vaaleaa harmaata kuin noita tummia raitalankoja. Yksin ei vaalea harmaa olisi riittänyt, mutta nyt kului sopivasti molempia värejä ja sai parin miesten sukkia aikaiseksi. Nämä ja edellinen sukkapari tuli juuri kahdesta 7 veljeskerästä, kun terästi hieman tuolla raitalangalla. Metrejähän kerissä pitäisi olla yhtä paljon, mutta toinen vaaleanharmaa kerä jätti jälkeensä paljon pienemmän kerän kuin toinen. En millään jaksa uskoa käsialani vaihdelleen niin paljon, vaan kerissä täytyi olla eri määrä lankaa. Sukat ovat kuitenkin keskenään saman kokoiset.

Ehdin kuvaamaan harmaana päivänä heikolla päivänvalolla. Edessä viikonloppu ja aion jälleen viettää sen lankojen parissa. Joulu on jo yllättävän lähellä ja monta lahjaa pitää vielä tehdä ennen sitä. Vaikka olin aloittavinani ajoissa tänä vuonna on vielä hyvinkin kudottavaa jäljellä. Taidan vain löytää lisää koko ajan uutta kudottavaa joulun varjolla. Nyt kuitenkin puikoilla jo ohuempaa sukkalankaa.

Malli: Miesten perussukka koko 44

Lanka: Novita 7 veljestä vaalea harmaa, väri nro 047 sekä jämät tummaa harmaata, 152 g.

Puikot: Nro 3,25 ruusupuiset.

Sulle sukat

Arjen keskellä harmaa villasukka lämmittää. Ystävän tyttären ystävälle. Sukat. Kiva tietää, että nuoriso arvostaa villasukkia. Näissä viipyi ilta ja sukka, helppoa neulontaa, jonka aikana telkkariakin tuli katseltua. Mutta välillä kiva tehdä ihan suoraa. Tein näihinkin poikani sukan mallilla omat blokit ja sain sukan paremmin esille. Ehkä olisin voinut laittaa sukat vielä paljon paremmin noille muoteille, mutta eihän sitä kaikkea heti kerralla osaa huomioida. Vähän uutta vielä näiden käyttö. Nämä sukkablokit kyllä helpottavat kuvaamista, sillä näidenkin kanssa odottelu kuvaan mallijalkoja olisi kestänyt aina jouluun saakka ja sitä ennen nämä sukat pitää olla jo toisaalla. Nämä sukat näyttävät ilman sukantäytettä jotenkin omituisen kapeilta, kun tuossa jalan päällä on tuo joustinneule. Neule vetää kasaan, joten istuu monenmallisiin jalkoihin ja tuntuu sopivalta.

Malli: Miesten perussukka koko 44

Lanka: Novita 7 veljestä vaalea harmaa, väri nro 047, 154 g.

Puikot: Nro 3,25 ruusupuiset.

Männyn kaarnan kuparinruskea hohde

Puikoilla on ollut jälleen paksumpaa lankaa ja tuttu malli. Kuvaaminen on vain haastavaa, kun ei ole enää kotona mannekiinina toimivaa sopivaa jalkaparia. Kotona olevakaan pienempijalkaisempi ei enää kauan sulostuta isän ja äidin iltoja, vaan lähtee muualle, joten kuvaaminen vaikeutuu entisestään. Siispä oli tartuttava tähän ongelmaan. Pitkään pohdittu on puoliski tehty ja niin näissäkin kävi. Kuviin askartelin sitten itselleni omat sukkaplokit. En malttanut ostaa sellaisia, mutta hyvin pelittää nämä omatekemätkin. Mallitytön sukalla mitoitettuna, koska se mitta on osoittautunut sopivaksi moneen. Tosin tähän sukkapariin hieman pienet, mutta tulee tuo kuvio paremmin näkyviin kuitenkin kuin ilman.

Malli: Oma perussukka kaarnamaisella mallineuleella, koko n. 40.

Lanka: Novita 7 veljestä, kuparin ruskea, väri 644, 125 g.

Puikot: Nro 3,25 ruusupuiset.

Kissit

Pitkästä aikaa puikoillani on ollut kirjoneuletta. Pukinpussiin tälläkin kertaa. En aikaisemmin ole tainnut Maijasta neuloa kirjoneuletta, mutta kyllä sekin taipui. Ehkä ei aivan niin hyvin kuin ajattelin, ainakaan kaikki värit, mutta hyvä tuli silti. Vaaleanpunaisiin lapasiin pyydettiin harmaat kissat hempeällä vaaleanpunaisella pohjalla. Kuvassa pohja ei näytä aivan todellista väriä, on vaaleanpunaisempi luonnossa. Aluksi näytti, ettei kirjoneulekuvio näy, mutta kyllä se vain näkyviin tuli.

Malli: Cat Mittens by Jorid Linvik (maksullinen ohje Raverlyssä)

Lanka: Novita Wool, vaaleanpunainen ja Gjestal Maija, harmaa 203, 80 g

Puikot: Knit Pro 2,5 ja 2,75.

Wool oli yllättävän miellyttävä lapaslankana kirjoneuleessa. Siitä muodostuu täyteläinen silmukka, joka peittää langanjuoksut alapuolellaan. Paljon ei keristä langanloppuja jäänyt.

Mustien kissojen kutominen oli haastavaa. Eikä yksistään tumma lanka näin pimeänä aikana. Vaikka molemmat langat olivat Gjestalin Maijaa oli musta paksumpaa kuin valkoinen. Lisäksi värivalinta oli negatiivi ohjeesta, joten välillä piti oikein miettiä, että valkoinen ruutu ohjeessa tarkoittaa että se kudotaan mustalla neuleessa ja päinvastoin. Muutaman silmukan sai aina silloin tällöin purkaa oikaistessaan ajatusvirheitään. Toivottavasti niitä ei jäänyt valmiiseen työhön.

Malli: Cat Mittens by Jorid Linvik (maksullinen ohje Raverlyssä)

Lanka: Gjestal Maija, musta ja valkoinen 77 g

Puikot: Knit Pro 2,5 ja 2,75.

Molempien lapasten piti olla hieman isommat kuin mitä mallista suoraan neulottuna tulee eikä lapasten saanut kiristää. Yritin neuloa kiristämätöntä neuletta ja omaan käteeni molemmat ovat hieman isot. Paksulla langalla ei oikein haluaisi neuloa, sillä silloin kasvaa leveyden lisäksi myös pituus ja sitä ei tarvittu tällä kertaa lisää. Kuviot ovat myös hentoja, joten niihin ei liian paksu lanka käy.

Pitsisiä pyhäsukkia

Tämä yksi malli on tiiviisti pysytellyt puikoillani ja valmistakin on syntynyt ihan kivasti. Sain lopulta molemmat mallini yhtä aikaa esittelemään sukkia. Pientä leikkiäkin oli ilmassa, kun pukivat eriväriset sukat jalkaan.

Sukkia on siis kaikkiaan kolme paria. Kahdet valkoiset ja yhdet harmaat. Harmaat ovat ensin valmistuneet ja sitten nuo valkoiset tulivat vähän ristikkäin. Kudoin ensin toisen pienemmän sukan. Sitten ilmeni, että pitäisi äkkiä saada suuremmat valkoiset. Aikaa kului ja kas vain, huomattiinkin kutoessani sille paria, että sittenkin pitäisi olla ne pienemmät ensin valmiina, joten niille ensin pari ja perään heti pari noille isommillekkin. Tällä tavoin sukat tuntuivat valmistuvan aivan samaan aikaan, kun parit tulivat niin peräkkäin.

Lankana näissä kokeilin Teetee Pallasta ja Zimba Tob -lankaa Schoeller Stahlilta. Tuo Pallas oli himpun verran ohuempaa kudottavaa, mutta ihan miellyttävää kudottavaa.

Olen tehnyt tällä mallilla jo niin monet sukat, että ohjetta ei tarvitse katsella. Taidan tehdä vielä muutamat lisääkin, sillä näitä täytyy olla hieman lahjavarastossakin. Vähän eri kokoja. Eikö vain olisi kiva saada tämmöiset synttärilahjaksi tai muuten vain?

Malli: Novitan sukkalehti, Minna Metsänen, koko 38 harmaat,

koko 36 valkoiset tytön jalassa sekä koko 39-40 valkoiset lattialla.

Lanka: Teetee Pallas, harmaa 160 g, Schoeller Stahl Zimba Top, 145 g ja 154g.

Puikot: KnitPro Karbonz 2,5

Vadelmaiset

Kerä 7 veljestä ja puikot. Hieman pyörittelin silmukoita kunnes malli asettui ja sukat valmistuivat sukkelaan jo aikoja sitten. Niiden kuvaaminen vain ei ollut niin sukkelaa. Kotona olevan tytön jalka on 36 ja näillä kokoa 40. Odottelin opiskelijatytön kotonakäyntiä ja hänen hieman isompaan jalkaan saatiin piilotettua ylimääräinen väljyys sukista.

Malli oli todella helppo. Loin 54 silmukkaa, sillä silmukkamäärän piti olla jaollinen kuudella. Jaoin silmukat siten, että eteen tuli 13 s/puikko ja taakse jäi enemmän silmukoita eli 14s/puikko. Näin kantalappuun jäi siten enemmän. Kantapää tuli leveämpi, mutta kavensin sitten ylimääräiset pois, joten jalkaterässä on ollut kaikilla puikoilla saman verran silmukoita. Mallikuvio toistuu 5 kerroksesta. 1-4 neulotaan 4o 2 n. Viidennellä kerroksella 4 oikean silmukan kohdalla: langankierto, ylivetokavennus, 2 oikein yhteen, langankierto. Ihan kiva malli siitä muodostuu. Jatkoin pitsineuletta ihan sukan kärkeen kaventaen oikeilla silmukoilla, joten nurjista muodostui kaunis reunus kärkeen.

Malli: Vadelmaiset

Lanka: Novita 7 veljestä, 128 g.

Puikot: Nro 3,25 ruusupuiset.

Meni koko kerä tuota lankaa. Piti jo jännittää sen riittämistä, mutta riitti kuitenkin ja jäikin ihan pikkuinen kerä vielä jäljelle. Taisi paino olla kerässä jälleen alimitoitettu, sillä jäljelle ei jäänyt kuin 12 g lankaa. En ainakaan muista ottaneeni tuosta kerästä lankaa mihinkään, joten täysi kerän piti olla.

Tampereen messuilla

Perjantaina sain pitää ylityövapaita syksyn pitkästä urakasta vaalien kanssa. Vapaahan täytyi käyttää heti hyödyksi ja lauantaiksi suunniteltu matka siirrettiin jo perjantaille. Lähdimme aamusta kahdestaan ystävättären kanssa ajelemaan kohti Tamperetta ja käsityömessuja siellä. Emme olis miehiämme saaneet kyllä lauantainakaan mukaan. Hyviä olisivat olleet kantamaan tavaroitamme.

Moni on sanonut, että perjantaisin messuilla on vähemmän väkeä. Meillä oli jo kokemusta sekä sunnuntaista että lauantaista messupäivänä, joten nyt saimme sitten vertailuun myös perjantain. Väkeä riitti kyllä perjantainakin ja messujen laajuus on haaste yhdelle päivälle kiertää oli messupäivä mikä tahansa. Lauantai on ehkä ruuhkaisin, mutta tungoksessa sai kävellä nytkin. Aloitimme tällä kertaa eri hallista kuin normaalisti ja kantamukset tulivat heti mukaan. Onnekseni olin varautunut repulla, johon sain kirjat laittaa, niin oli helpompi hypistellä muita tavaroita.

Suurin osa messuostoksista koostui kirjoista ja lehdistä. Langat jäivät nyt vähemmälle huomiolle. Novitan osastolta ostimme kokeiluun ohutta sukkalankaa sekä Nallesta kirjavia värejä, joita ei tällä hetkellä ole myynnissä. Autolle käveltäessä kädet venyivät, sillä ei ne ostokset kaikki reppuun mahtuneet. Lankakasseja jäi käsiin ja osa lehdistäkin kannettavaksi. Askartelutarpeita tuli mukaan myös. Paluumatkalla sai houkuteltua opiskelijankin Tampereelta käymään kotona, joten ajoin vain aamulla ja poika illalla. Yllättävän hyvin autoilu Tampereella ruuhka-aikaan sujui, vaikka en ole kovin tottunut ajamaan isoissa kaupungeissa. Messuhallilta pojan asunnolle mennään aika tavalla sieltä lähes keskikaupungin kautta tai ainakin ruuhkaisiä väyliä pitkin, mutta niin vain osattiin.

Kirjat olivat varmaan se ykköshankinta listalla ja niitä löytyi mukavasti. Hintakaan ei ollut näillä suuren suuri, joten malttoi ostaa. Sukkakirjoja, sillä uusia ajatuksia tarvitaan sukkiin aina. Kummassakin sukkakirjassa on tuttuja malleja, joita olen aikonut ostaa Ravelryssa. Nyt sain ne hankittua kerralla ja pysyvät paremmin hallinnassa kuin tulostetut irtolehdet. Ohjetta kohden hinta tuli hyvin kohtuulliseksi ja käsityökirjastoni karttui. Varsinkin tuon Säpinää sukkiin -kirjan kanssa oli onnea. Ostimme -ainakin sillä haavaa- kaksi viimeistä kirjaa, kun kumpikin valitsi juuri tuon saman kirjan sieltä monien joukosta. Kirjoneulemalleja ja virkkausmalleja tuli myös mukaan.

Messuilla tapasin Lankakauppa Kujeen omistajat. Heillä oli hyllyt täynnä ihanaa Opalin sukkalankaa. Samoin tuttu pläkkiseppä osui ostospaikaksi ja lopulta löydin Eiran Langat -kojun. Oli kiva tavata ja nähdä kasvoikkain ihmisiä, joiden kanssa on tehnyt yhteistyötä tänä vuonna. Uusia projekteja lähti suunnitteluun heidän kanssaan.

Lipallinen toukkapussi

Yksi pikkuinen tyttö tarvitsi vikkelään itselleen toukkapussin. Minulla vain sattui niin kiireitä töissä ja muuten, etten juuri ehtinyt ottamaan uutta työtä tarpeeksi nopeassa tahdissa puikoille, niin pyysin tytärtäni auttamaan työn kanssa. Sain sitten vain tekstiviestin, että montako silmukkaa olen yleensä laittanut ja sen jälkeen hiljaisuuden. Varovasti tiedustelin, että oliko työ päässyt jo puikoille ja olihan se. Hän oli etsinyt hieman toisenlaisen ohjeen kuin millä itse olen tehnyt näitä pusseja. Tässä suoran pussin sijaan levennettiin tuossa vartalo-osassa eli pussi on varpailta kapeampi kuin harteiden kohdasta. Myös huppuun tuli tuollainen kaunis lippa. Ohjeesta poiketen laitoimme nyörin tuonne helmaan, joten pussin voi avata tarpeen mukaan myös sieltä.

Lankaa tähän malliin upposi melko tarkkaan yksi valkoinen Novitan 7 veljestä kerä sekä vaaleanpunaista raitojen verran eli noin 40 g. Painoa kertyi 186 g yhteensä koko pussille. Kuvissa mallina toimiva nukke on hieman pieni vauvaksi, joten oikealle vauvalle pussi on sopivan kokoinen.

Koskaan en ole tainnut tyttärilleni kutomista juuri opettaa. Pienenä kaksostytöilläni oli käytössä ystävältäni saama iso laatikollinen erilaisia jämälankoja, joista saivat tehdä ihan mitä halusivat. Minulla ei ollut lupaa sekaantua sen laatikon sisällön käyttöön. Puikkojani etsin aina välillä sieltä, mutta muuten barbit ja pehmot saivat vaatteita ilman ohjaustani. Ehkä tuo laatikon omatoiminen käyttö on ohjannut tytöt tekemään käsitöitä ja ottamaan itse malleista selvää. Nyt vain saan joskus tekstarin, jossa tiedustellaan montako silmukkaa olen tavannut luoda tehdessäni jotain.

Viiruraitaiset harmaakollit

Jos naisille on kudottu aika monet harmaat sukat, niin nyt sukkien koko oli siro 42 ja malli enemmän miehinen kuin pitsinen. Pitkään aikaan en ole kutonut miesten sukkia, joten nyt oli niiden vuoro. Jouluna tarvitaan myös miehille paketteja ja nämä ovat menossa isoon joulupakettiin ystävälle. Harmaassa edelleen, mutta varsiin tuli ainakin tuollaista viirua, joka johdatti ajatuksen kissaan. Näihin saikin uppoamaan muutaman harmaan kerän lähes kokonaan. Ja kun sopivasti yhdisteli, katosi niihin itse asiassa melkein neljästä kerästä olevat hyvät keränloput. Jäljelle jäi vain pienet keränpoikaset raitalangoiksi. Harmaa on siitä hyvä väri, että sitä on käsitelty hyvin vähän verrattuna moneen värikkääseen väriin ja ovat siksi lämpimät. Näissä muuten tuoksui vienosti lammas, vaikka ovatkin Novitan 7 veljestä.

Malli: oma perussukka raidoilla koko 42

Lanka: Novita 7 veljestä, 141 g

Puikot: Ruusupuiset nro 3,25

Kuuraiset valepalmikot

Työt ovat vieneet viime aikoina niin paljon, että puikoille piti saada jotain leppoista neulottavaa vastapainoksi. Työviikko oli lopulta 51 tuntinen, joten illalla ei ole kovin paljon tehnyt mitään erikoista. Neuleen täytyi siksi olla helppo ja mielenkiintoinen, että pysyin hereillä. On tätä tosin neulottu nukkuenkin, heräten aina puikon kolahdukseen, kun on kädestä lattialle luiskahtanut.

Jouluksi on lista neulottavaa, joten sieltä poimin tämän sukkatyön vähän paksummalle langalle kuin mitä olen viime aikoina kutonut. Sukassa on kuitenkin sitä jotain kivaa, joka vei neuleen joutuisasti eteenpäin ja sukat valmistuivat kuin huomaamatta. Ennen en ole valepalmikkoa neulonut, mutta tuli sekin tutuksi. Aloittaahan nämä sukat piti kahdesti ennen kuin sain suunnitelmani muovautumaan haluamani kaltaiseksi, mutta onnistui vain.

Isot nämä ovat tyttäreni pienessä jalassa, mutta hän sai sukat laitettua nätisti, ettei tuo liika pituus paljon erotu. Kuvio asettuu oikean kokoisessa jalassa paljon kauniimmin, tässä tuo kärki ei tule kaikessa kauneudessaan esiin. Onhan koon 36 jalassa 39 sukat hieman pitkät.

Malli: Perussukka valepalmikolla, koko 39

Lanka: Novita 7 veljestä, väri 721 vaalea lila, 114 g

Puikot: Bambuiset nro 3,5

Sukan alkuun loin 50 silmukkaa, jotka jaoin neljälle puikolle niin, että palmikkosilmukat osuivat puikon vaihtuessa samalle puikolle. Ekalla puikolla 14, tokalla 11, kolmannella 14 ja neljännellä 11. Aloitin 1 n, 3 o, 2 n, 3 o jatkaen koko kerroksen ja loppuun jäi sitten vain 1 n silmukka pariksi tuolle ekalle. Palmikot asettuivat kivasti neuleen keskelle näin. Aluksi tein kaksi kerrosta ja sitten jo ekan kerran tuon palmikkokäännön eli oikeiden silmukoiden kohdalla nostetaan ensimmäinen kutomatta, kudotaan seuraavat 2 oikein ja nostetaan neulomatta nostettu silmukka niiden yli. Neuleessa katoaa tässä aina yksi oikea silmukka jokaisen palmikkoraidan kohdalla. Seuraavalla kerroksella tuossa palmikkokohdassa neulotaankin 1 o, langankierto, 1 o ja näin kadotettu silmukka saadaan jälleen takaisin. Sitten jälleen kolme kerrosta samoin kuin alussa. Varteen kudoin 10 täyttä palmikkokuviota. Kantapää tavalliseen tapaan vahvistettuna, sivusta poimin 14 silmukkaa. Kantapään jälkeen kavensin pohjassa 1 silmukan pois ja näin pohjan puikoilla oli 13 silmukkaa kummallakin. Kiilakavennukset joka toinen kerros ja kärjessä päällä oli kavennuksissa 1. silmukka nurja, muodostui kaunis kuvio reunaa. Kärkikavennuksissa jätin langankierron reunimmaisista palmikoista pois, näin sillä kerroksella kaventui kuin huomaamatta tarvittavat silmukat. Lopuksi keskimmäisestä sai jättää myös.

Joulupukin lista lyheni jälleen yksillä sukilla. Tästä on hyvä jatkaa.