sunnuntai 9. joulukuuta 2012

Minä olen vielä niin pieni

Olimme eilen juhlissa, lastemme pienen serkkupojan ristiäisissä. Nimeksi tuli melkein poikamme kaima, etunimi alkoi samalla kirjaimella ja toinen nimi oli sama. Toinen tytöistämme oli pikkukummina serkulleen. Kyllä ne vauvat osaavatkin olla suloisia ja miten pieniä ne ovatkaan. Ei se tyttäremme käsikään suuri ole, mutta kyllä tuo hänen kummipoikansa on vielä pieni. Ei sitä muista, kun kasvavat niin nopeasti.

Onneksi kelit olivat ihan mukavat ajella, vaikka talviset. Mennessä näki kutoa vähän sukkaa, tullessa oli pimeääkin pimeämpi. Matkoihin meni yli 6 tuntia, joten ollaan tässä jälleen istuttu autossa.

4 kommenttia:

  1. Voi noita vauvojen käsiä, miten suloisia ne ovatkaan!
    Ja suloisia ovat nuorten tyttöjen kädet, omista nivelrikkokäsistä on vaikea sanoa mitään kaunista. Ellei sitten sitä, että osaavat paljon...

    VastaaPoista
  2. Vauvat ovat suloisia.Kasvavat vaan niin nopeasti,meidänkin nuorin lapsenlapsi on jo 11vuotias.

    VastaaPoista
  3. pPieni on vauvan kätönen, voi että, kun taas helmikuussa saan yhden vauvan sukuun lisää! Ihanaa odotusta.

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi. Se lämmittää kovasti Kardemumman sydäntä.