lauantai 2. helmikuuta 2013

Koodikieli kaaviosta tutuksi

Kuurankukista toinen on peukaloa vaille valmiina ja toisesta on ensimmäinen kaavio kudottuna. Seuraavaksi siirrytään kahden sivun selailuun, sillä peukalokiila on eri sivulla kuin muu kaavio. Tämä toinen Kuurankukka oli jo huomattavasti joutuisampi tehdä. Ehkä kaavion koukerot olivat jo painuneet paremmin mieleen tai sitten vain pystyin keskittymään työhön paremmin kuin ensimmäiseen. Testasin lapaseni päällä ensin valmistunutta ja yllättävä paljon se muuttui kun sai tumman näkymän noista pitsineuleen reikäkohdista.

4 kommenttia:

  1. Voi, näyttää ihanalta! Pitsi tulee kivasti esiin tumman taustan kanssa (:

    VastaaPoista
  2. Ei voi kuin pipoa nostella sinun taitosi edessä. Kyllä tulee taas niin hienoa että itse ei edes unta näe noin kauniista työstä.

    VastaaPoista
  3. Onpa kauniit kuurankukat. Minusta nuo kaaviot on selkeitä nykyään. Olen niin paljon opiskellut noita. Parasta, että merkinnät ovat yleensä kansainvälisiäkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen 1980-luvulta lähtien tulkinnut näitä erillaisia neulepitsikaavioita kielillä ja ilman tehdessäni pitsiliinoja ja huiveja. Tämä oli jotenkin hullusti merkitty itse kirjaan. Merkin selite oli toinen merkkilyhennys. Mutta kyllä se siitä lähti vauhtiin.

      Poista

Kiitos kommentistasi. Se lämmittää kovasti Kardemumman sydäntä.