Kisulit huiville kaveriksi

Kun vauhtiin pääsen, niin ainahan niitä tulee useampi pari samanlaisia, tosin eri väriyhdistelmillä kokeiltuna. Viime vuosi päättyi kissalapasiin, niin tokihan sitten täytyi tämä vuosi sellaisilla aloittaa. Väreinä tällä kertaa lilaa ja musta. Kuvat nappasin aamulla ennen töihin lähtöä, sillä sujautin lapaset kirjekuoreen ja jätin postin kuljetettavaksi omistajalleen.

Tarkoitus oli löytää kuvassa olevan huivin värinen lila, mutta se osoittautui aika mahdottomaksi. Pitkään Ahkeraliisassa sovitettiin lankakeriä yhdessä huivin kanssa. Lopulta löytyi yksi hyvin samaa sävyperhettä oleva, vaan tummempi lanka. Kyllä voikin olla montaa eri lilaa olemassa, kylmiä ja lämpimiä sävyiltään. Lapasia ei kuitenkaan ihan huivin vieressä pidetä, joten ei tuo tummuusero varmasti haittaa. Lisäksi lapasiin tuli kuvio mustalla, niin tummensi entisestään tuota väriä.

Malli: Cat Mittens by Jorid Linkvik (maksullinen ohje Ravelrystä)

Lanka: Gjestal Silja, lila ja Teetee Pallas, musta, 75 g.

Puikot: KnitPro nro 3

Minulta on monesti kysytty, miten käsittelen neuleet niiden valmistuttua, kun neulepinta on niin tasainen. Näistä lapasista nappasin kännykällä tämän yllä olevan kuvan heti lapasten valmistuttua. Näille ei ole tehty mitään muuta kuin päätelty. Käsialani on siis tämmöinen, ollut aina. Tämän jälkeen valmiin neuleen käsittelen kostuttamalla sen kunnolla ja oikomalla mittoihinsa sekä kuivattamalla  vaakatasossa. Kostutus on joko kastelu pyyhekuivaksi tai sitten kahden märän pyyhkeen välissä kuivaminen. Missään nimessä valmiille neuleille ei saa näyttää silitysrautaa. Langat kärsivät siitä. Sen huomaa mm. purkamalla raudalla höyrytetyn neuleen: purkulanka ei suoristu, vaan jää kiharaksi, kun langan aineosat ovat lämmenneet ja sulaneet. Neuleille kannattaa olla hellävarainen. Säilyvät hyvinä pidempään.