Vauhtiin päässyt neuloja

Olen pitkään kutonut hiljakseen eteneviä kirjoneuleita. Ne ovat huomattavasti hitaampia tehtäviä kuin ihan sileä oikea neule yhdellä värillä. Välipäivinä aloitin sitten yhdellä automatkalla ihan tavalliset sukat. Niitä oli helpompi neuloa uuden otsalamppuni kokeilureissulla. Sukat pääsivät ihan hyvään vauhtiin sen 40 kilometrin matkalla, jossa lamppu oli kokeilussa. Mutta sittemmin tuo sukkaneule on odottanut kopan pohjalla uutta reissua tai muuta tilaisuutta neuloa reissuneuleita. Puikoilla on ollut monta muuta työtä sen jälkeen ja on parhaillaankin.

Viime lauantaina olin sitten pitämässä turnauksessa kahvilaa ja pelien aikaan oli vallan mainiota aikaa neuloa näitä sukkia. Helppo laittaa kahvikeiton ajaksi sivuun tai palvellessa asiakkaita. Päivän mittaan toinen sukka valmistuikin. Siitä tuli kuitenkin melko pitkä lavaltaan, joten ajattelin sen olevan sopiva poikani 44-45 jalkaan. Päättelin sukan ja ehdin aloittaa toistakin ekaan raitaan saakka.

Eilen sitten kävimme tapaamassa opiskelijaa Tampereella. Mennessä näki neuloa ihan päivänvalolla ja varsi valmistui toiseenkin sukkaan. Kantapään sain juuri tehtyä jälkimmäiseen sukkaan ajettuamme hänen asuntonsa pihaan. Sukkaa jalkaan kokeillessa ilmeni kuitenkin, että äiti oli innoissaan tehnyt vähän pitkän lavan, joten sukka olikin numeroa liian suuri. En kuitenkaan purkanut näitä, vaan tein paluumatkalla jälkimmäisen sukan lapaa niin kauan kuin lankaa piisasi. Otsalampun valossa oli ihan hyvä kutoa ja ei häirinnyt kuskia, vaikka olenkin sitä pahasti epäillyt. Muistelin, että minulla oli lankaa vielä toinen kerä kotona.

Kotona myllersin sitten lankalaatikkoni, vaan ei siellä ollutkaan tuota lankaa enempää. Onneksi muistin jämäkerien laatikkoni, johon olen kerännyt 7 veljeksen jämiä ja kas vain, siellä oli yksi kerä tätä samaa sinistä ja todennäköisesti ihan samaa erääkin, sillä jatkospaikka ei erotu mitenkään tuossa sukassa. Kärkikavennuksen verran sukat jäivät ilman lankaa, mutta asia korjaantui ja niin sain sukat valmiiksi eilen kotona. Lankaa jäi vielä ihan pieni kerä jäljelle.

Malli: oma perussukka, koko 45-46, 56 s

Lanka: Novita 7 veljestä, farkunsininen sekä mustaa ja valkoista raitoina, 165 g.

Puikot: bambuiset 3,5

Kuvauspaikkana olohuoneemme, josta on lähes kaikki kannettu pois ja tilalle tuotu maalarin varusteet. Elämä on tällä hetkellä remontin keskellä ja asiat pakkaavaat olemaan hieman hukassa. Käsityökoppaani varatut tavarat ovat kuitenkin tallella, joten puikoilla on ollut vähän muutakin kuin vain nämä sukat. Mutta niistä hieman myöhemmin.