Lanka kerän sisältä

Netti on pullollaan ohjeita lankakerän kerimisestä niin, että lanka juoksee sekä sisältä että päältä. Milloin käytetään kynää yms apuna. Perehdyin niihin aikoinani ja tavalliseen tapaan tein siitä sitten oman versioni. Näin sen opetin itselleni ja hyvin on toiminut.Kerää aloitettaessa jätän pidemmän langanpätkä kämmeneeni sisälle. Tästä muodostuu sen kerän sisältä tulevan langan pää.

Itse kerän aloitan kerimällä lankaa sormeni ympärillä. Huomaa langan toinen pää lukittuna peukalolla ja langan pää kämmenen sisällä.

Muutamat ensi kerrokset ova "löysempää". Nämä purkautuvat ensin kerän sisältä ja antavat tilan muulle langalle ruveta juoksemaan kerästä pois.

Jatkan langan kieputtamista löysien kerroksien päälle. Peukalo kuitenkin vartioi koloa, josta toinen pää juoksee kerän sisältä.

Tässä kuvassa näkyykin se "kolo", jossa peukaloni sitten on. Sisältä juoksevaa lankaa voi vähän vetää pidemmäksikin, jos rupeaa tuntumaan, että jäi lyhyeksi kerän kehään nähden. Tärkeää on, ettet keri lankaa tämän langan päälle ja lukitse sen kulkua.

 Langan keriminen rupeaa sujumaan jo paremmin. Peukalon kynttä vasten sitä on helppo ohjailla.

Tässä jo suurempi kerä. Kääntele kerää välillä ympäri, että kerimäsi lanka menee eri kohtiin. Joskus kerästäni muodostuu kuin kananmuna, mutta se ei haittaa. Kunhan sisältä juokseva lanka vain pääsee esteettä kulkemaan.

Tässä lopullinen kerä. Toinen pää kulkee kerän ulkoa ja toinen sisältä. Toivottavasti kuvasarja auttoi keksimään, miten langan saa juoksemaan saman kerän sisältä ja päältä ihan käsikonstein.

Kiitos ahkeralle kuvausapulaiselleni!

Tilkkutäkki

Kumosin 7-veljeslaatikossa olleen pikkukerien pussin pöydälle ja ryhdyin jälleen pitkästä aikaa suunnittelemaan tilkkutäkkilapasia. Olen niitä esitellyt ennemminkin blogissa. Lapaset on siis tehty kaikista lopuista langoista. Tämän verran löytyi näitä lankoja. Ovat noin vuoden aikana tulleet pikkukerät, sillä viime keväänä tein liki viimeistä metriä vaille lapasia silloisista pikkukeristä.

Ensin kasasin vähän punasävyisiä keriä yhteen ja niistä syntyi lopulta tämmöiset höystettynä hieman sinisellä. Yhdistävän lankana harmaa, joka jatkui läpi kaikkien värien. Painoa näillä 63 g.

Seuraavaksi yhdistäväksi langaksi valikoin tummemman harmaan. Sille kaveriksi lila- sekä sinisävyisiä lankoja. Näihin kului lankaa 65 g.

Lapaset ovat mainioita lenkillä sekä pihatöissä talvella. Sekä mopolijoille. Äidin ei tarvii surkutella kirjoneuleita, kun kaasukahvaa vääntääkin tämmöinen arkisempi eikä työläämpi kirjoneule. Hitaitahan nämä ovat tehdä ja langanpäitä on miljoona, mutta mielenkiintoisia. Kerät on keritty niin, että saan langan juoksemaan sekä kerän sisältä että päältä. Teen aina kumpaakin lapasta yhtäaikaa, jotta kerä varmasti riittää molempiin samalla lailla. Toiseen lapaseen lanka tulee kerän sisältä ja toiseen päältä. Lopulta ovat vain lyhyen langan erottamia toisistaan, jolloin sitten voin katkaista langan.  Tulee mahdollisimman tarkkaan kudottua langat.

Helpot töppöset

Minulta kyseltiin helpon töppösen ohjetta, jonka mukaan voisi sairaaloihin kutoa keskosille ja muillekkin lasten tehohoidossa oleville vauvoille töppösiä. Sairaalat ovat antaneet ohjeita, että töppösten koko saa olla reilu. Varsi ei saa olla pitkä, mutta itse sukka saa olla löysä. Varpaaseen tuleva hälytyslaite täytyy mahtua mukaan. Meillä on kaikilla kolmella lapsella ollut sellainen laite varpaassa ja kaikki ovat ensimmäiset päivänsä viettäneet lasten tehohoidossa, vaikkeivat keskosia ole olleetkaan. Silloin näin osastolla hyvin monenkokoisia vauveleita. Siksi myös asia on lähellä sydäntäni, vaikka aikaa on vierähtänyt kohta 17 vuotta viimeisimmästä käynnistä. Elämä alkaa joskus hyvinkin pienestä.

Ajatus oli sitten eräänä aamuna toteutusta vaille. Kun mietin sitä osaston elämää, totesin, että töppösten tulee olla hyvin yksinkertaiset ja mahdollisimman monelle sopivat. Silloin mieleeni muistui nämä vanhat putkisukat. Helppoja tehdä, onnistuu keneltä tahansa, kun ei ole kantapäätä tehtävänä ja mahtuvat monenkokoiseen jalkaan. Jalkaanlaittokin on helppoa ja kääntämällä varren suun kaksinkerroin nämä ovat ihan töppösen malliset. Ja jos jalka on suurempi, ei käännettä tarvita. Samat putkisukat menevät myös tumpuiksi, jos niitä jollekulle pienokaiselle tarvitaan.

Minulla sattui olemaan tämmöinen ruskea kerä, josta lähdin sukkaa kokeilemaan. 40 silmukkaa ja neuleena tavallinen 2o 2n. Joka neljäs kerros neule siirtyy silmukan vasemmalle eli 1n 2o 1 n lähtee kerroksen alusta ja jälleen kolme kerrosta niin, kunnes 8. kerroksella vaihdetaan 2n 2o. Tätä putkea tein n. 10 cm. Mitta ei ole mitenkään tarkka, minulla vain sattui tämmöinen tähän kokeiluun ja lankaakaan ei ollut kovin paljon. Voisi olla vaikka vähän pidempikin. Ja tehdäkseni kavennukset helpoksi neuloin ihan vain sileää kavennusten välissä. Töppöset valmistuivat nopsaan, eikä tarvinnut miettiä, miten paljon se hälytyslaite vie tilaa ja millainen se kantapää pitäisi olla. Ja kun hälytyslaitetta ei enää tarvita, sukka menee edelleenkin hyvin jalkaan. Pieni kantapää on todella pieni. Lankani oli melko ohutta, joten hieman paksummasta vauvalangasta tulee varmaan vielä paremmat töppöset. Vartta vähän silmämääräisesti sovittaa sukan leveyteen. Neule mukautuu hyvin antane periksi, mutta samalla silti pitää sukan jalassa.

Painoa näille tuli 14 g.

Vähenee uhkaavasti

Laatikon sisältö vähenee mukavasti. Tähän myssyyn lopetin peräti neljä eri kerää. Näin sisältö tuntuu hupenevan hurjaa vauhtia! Myssyllä on painoa 54 g ja mahtuu vähän isompaankin päähän. Aloitin lankojen tuhoamisen niistä inhokkilangoista eli langoista, jotka olivat kaikkein epämukavimman näköiset tehdä. Loppua kohden langat rupeavat olemaan pelkkää puuvillaa ja helpompia työstää. Jos olisin aloittanut toisinpäin, jäisi nämä hankalimmat tekemättä. Tätä myssyä virkkasin autossa odotellessani tyttöä harkoista. Ulkona oli kova tuuli ja on edelleen. Yöllä jo luulin talon kaatuvan, kun havahduin unesta tuulen ulinaan, natisi ja rämisi joka puolella. Tämä päivä näyttää edelleen olevan hyvin tuulinen täällä meillä.

130.

Laatikon sisältöön jälleen vajausta. Tähän myssyyn kului edellisestä myssystä jäänyt keltainen lanka sekä pieni vaaleanpunainen kerä. Valkoista jäi sen verran kuin juuri myssyn yläpuolelle olevassa kerässä on. Myssyllä painoa 39 g.

Sitten vaihdoin vaihtelun vuoksi koukun puikkoihin ja tein elokuvaa katsellessa ihan tavallisen raitamyssyn. Tässä lankana tuo ison valkoisen kerä vieressä oleva sininen ja sitten se iso valkoinen, joka ennen myssyä painoi muhkeat 350 g. Siitä tulee monta myssyä jo yksistään saati sitten muiden kaverina. Tällä myssyllä painoa 43 g eikä yksikään kerä loppunut tämän tekemisen aikana. Väheni kuitenkin.

Seuraava myssy valmistui yhdestä pienestä valkoisesta kerästä, joka meni kaikki. Sille kaveriksi ruosteenruskea nyssäkkä ja sen loputtua vielä beesiä, jota oli eilen ekassa pipossa. Se lanka käyttäytyi virkattuna paljon mallikkaammin kuin kudottuna. Jäljellä vielä tuo oikealla alinna oleva määrä. Painoa tälle myssylle kertyi 49 g. Tuntuu nuo kerät tuosta vähenevänkin kun vertaa eilisen päivän ensimmäiseen kuvaan. Useampi kerä saatu laatikon sisällöstä muuttumaan myssyksi. Alussa oli 25 eri kerää, nyt jäljellä 17 kerää.

Nyt on 130 myssyä tullut tehtyä sytomyssyjä hyväntekeväisyyteen yhdeksän kuukauden aikana. Lankaa vielä on, joten urakka jatkuu. Nämä myssyt veivät langankulutukseni yli 4 kilon, tarkalleen 4 kg 95 g.