Kuinka siinä sitten kävikään

Tältä kesää on kesäyön hullutus lopussa ja on loppuraportin aika. Tässä vielä kerran kaikki valmistuneet sukat valmistumisjärjestyksessä. Kaikkiaan töitä aloitettiin kesäkuun 1.- 22. välisenä aikana 22. Töiden valmiiksi saattaminen oli sitten heinäkuun loppuun mennessä. Minulla oli kolme paria valmiina juhannuksena, joten 19 parin valmistuminen jäi sitten juhannuksen ja heinäkuun lopun väliin. Puutarhatyöt ja pienet remonttihommat kuitenkin veivät voiton ja sukkapuikot painuivat naftaliiniin. Mutta tulihan sitä kuitenkin jotain valmista.

Kymmenet sukat valmistui ja nyt sukkakorilla odottaa tusina aloitettua sukkaparia, jotka eivät suinkaan kaikki ole ihan alkutekijöissään. Kaksi edellistä kesää menikin melko tarkkaan näissä käsitöissä, joten nyt oli sitten muiden kesäpuuhien aika. Ja olenhan minä käsitöitä tehnyt, mutta ovat painottuneet vähän muulle saralle kuin neuleisiin. Kesäkäsityöt ovatkin tainneet yllättäen kääntyä tuonne puupuolelle. Viimeksi eilen kasattiin pullolaatikkoa yhdessä mieheni kanssa. Tuli opittua kaikenlaista uutta sillä saralla.

Sähköpostiini on tullut mielenkiintoinen kutsu, jota tässä on pitänyt miettiä muutaman päivän. Syksy taitaa tuoda mukanaan myös muuta kivaa. Ainakin uusia ohjeita on suunnitelmissa toteuttaa ja julkaista.

Lipaston facelift

Vuosia sitten olemme hankkineet tyttärille apteekkarin lipastot, puunväriset. Lipastot ovat olleet heidän huoneissaan, kunnes toinen näytti muuttaneen vintillä aulaan ja toinen kulkeutui autotalliin toiveella, että se kunnostettaisiin. Lipastoissa on ollut ongelmana aina muutaman laatikon päädyn lähteminen irti. Korjausyrityksistä huolimatta ne eivät ole pysyneet.

Laatikoista poistettiin vetimet ja lipasto hiottiin ja paklattiin. Samalla laitettiin laatikoiden päät lujemmin kiinni. Lipaston omistaja tuli itse maalariksi. Ensimmäinen kerros maalia leviteltynä.

Mukava saderupeama lomalla sai työskentelemään autotallissa ja kyllähän sitä valmistakin tuli. Aina vain piti välillä odottaa kuivumista, mutta tulihan siitä lopulta toiveiden mukaisesti valkoinen ja lipaston elämä jatkuu kummasti. Nyt vain pitäisi löytä lipastoon sopivat vetimet vielä.

Lämmintä

Huh, hengissä ollaan, vaikka hiljaisuus on vaivannut Kardemumman talossa. Olen puuhastellut vähän kaikenlaista ulkona, joten en ole sisällä ehtinyt tekemään mitään. Kesä saatiin tänne takaisin, vaikka ihan juuri nyt sataa vettä. Lämmintä on piisannut.

Kesäyön hullutuksen kanssa käy kyllä köpelösti ja sukkakori saa jälleen uusia aloituksia. Jonkin verran olen kuitenkin saanut sukanvarsiin silmukoita, joten ei ihan alkutekijöissä olla kuitenkaan. Mutta jälleen työmaalle.

Kesä tulee takaisin

Novitan Nalle Kukkakedon Krassi-langasta valmistui jo eilen nämä sukat kesäyön hullutuksessa. Ihan perussukat helpolla raidoituksella. Hieman on ollut hiljaista tämän puikkosouvin kanssa, kun on päivän menneet noissa muissa urakoissa. Ja kyllä se töiden alku loman jälkeenkin ottaa omansa, vaikka äkkiä tuohon rytmiin pääsee jälleen kiinni.

Malli: oma perussukka, koko 38-39

Lanka: Novita Nalle Kukkaketo, Krassi, 86 g

Puikot: Knit Pron Cupicks, 2,5

Eilen leviteltiin toinenkin kuorma haketta toisen aitapuoliskon juurelle ja vähän muuallekkin puutarhaan sekä säilöttiin hieman vielä kesken olevaa projektia varten. Oli jälleen ihana tunne mennä nukkumaan, kun oli väsynyt työstä. Tänään lupaileekin monen kylmän päivän jälkeen kauniimpaa säätä. Kesä taitaa tulla takaisin!

Aidan peruskunnostus

Muistattehan vielä sen surullisen aidan, joka kevätkesällä sai hiukseni harmaantumaan risuisella ulkonäöllään? Tähän saimme sitten kunnon ohjeet ja niiden kanssa tässä ollaan työskennelty pitkin kesää. Vielä olisi hieman jäljellä, mutta sanoisin, että voiton puolella ollaan.

Aluksi aita leikattiin n. 15 cm korkeudelta nurin ja haketimme muodostuneen leikkuujätteen. Muistan hyvin sen kauniin  viikonlopun, kun tämän asian tiimoilla kumartelimme ohikulkijoiden huviksi. Olo oli kuin selkäänsä saaneella, kuten niin monta muutakin kertaa kesän mittaan tämän aidan kanssa on käynyt, mutta niin vain on nekin lihakset parantuneet. Aitaa kasteltiin ja lannoitettiin. Olen tähän mennessä perannut tuon aidanjuuren kolmeen kertaan tänä kesänä.

Tänään vihdoin saimme kasvuun lähteneen aidan juurelle levitettyä kuorikkeen. Aita on lähtenyt mahtavaan kasvuun ja siitä on jälleen tulossa kaunis aita tien varteen. Mutta on sen kanssa joutunut töitäkin tekemään todella paljon. Levitimme jo syyslannoitteen aidalle tuonne kuorikkeen alle ja kastelimme aidan ennen kuorikkeen levittämistä. Seuraavaksi kuorikkeen alle levitettiin paksuhko kerros sanomalehteä, jonka päälle kuorike. Näin pitäisi sitkeimpienkin rikkaruohojen pysyä pidempään poissa. Millään en raaskinut ostaa mitään kangasta tuolle aitamäärälle tuonne kuorikkeen alle vaan turvauduimme vanhaan, hyvään sanomalehtitemppuun. Piti vain haalia lehtiä ensin.

Tänään tuuli melkoisesti, joten piti olla asialla sanomalehtien ja kuorikkeen kanssa. Kuution kuorma kuoriketta levitettynä ja vielä on lyhyempi aita ilman katetta. Siihen tarvitaan kuitenkin uusi käynti puutarhalla. Mahtavaan kasvuun aita on kyllä lähtenyt. Ja meillä tuoksuu ulkona ihanasti männylle!

Tuo kauniin männynkuoren värinen kuorike hankittiin Lakeuden Vihertaimistolta. Tässä vielä kuva heidän näytepuutarhastaan, jossa pistäydyin kuorikekuorman hakureissulla. Olemme saaneet heiltä todella hyvät ohjeet aidan kunnostamiseen ja niillä ohjeilla aita on kasvanut ja haaroittunut. Hyvin palveleva taimisto, kehtaa esittää tyhmiäkin kysymyksiä ja saa ihan asiallisen vastauksen.