Eilen neulekahvilassa neuloin tätä mustavalkoista. Kohta se on valmis, vielä pientä listaa ja muuta fiksausta. Yllättävän kauan tätä onkin saanut tehdä, vaikkei vielä iso olekkaan.
Osuin kerrankin kirjastoon oikeaan aikaan. Heillä oli hyllyssä aivan uusi Cookie A:n kirja "sukkia. rakkaudella". Olen ensimmäinen lainaaja. Nyt on mukavaa iltalukemistakin tiedossa.
keskiviikko 9. toukokuuta 2012
sunnuntai 6. toukokuuta 2012
Maalaukselliset sukat
PäiviH järjesti tammikuussa blogissaan arvonnan, jossa hän lupasi kutoa voittajille heidän haluamansa asusteen. Päivi tekee aivan uskomattoman ihania kirjoneuleita ja minä voitin kerrankin. Osallistun arvontoihin, mutta harvemmin minulla on onnea mukana, ei oikeastaan koskaan. Perjantaina minua sitten odotti töiden jälkeen kirjekuori postilaatikossani. En muistanutkaan saavani Päiviltä postia, ja ihmettelin kovasti, kun oli paksumpi kuori, joka ei näyttänyt laskulta. Sisältä paljastui aivan ihanat villasukat. Vaikka kudon itse, on aivan mahtavaa saada jonkun muun minulle tekemiä neuleita. Ja vielä näin kauniita! Näiden sukkien tiimoilta on pieni kilpailu menossa Päivin blogissa. Jo senkin takia kannattaa käydä vilkaisemassa.
Toivomuksessani olin antanu Päiville vapaat kädet, joko sukat tai lapaset, mutta hän voisi toteuttaa ne vaikka jämälangoista. Ja värimaailmani on sininen. En halunnut mitenkään liiaksi rajoittaa, sillä ainakin itselleni käy niin, että hyvin rajoitetut toiveet ahdistavat luovuuttani ja tekeminen ei tahdo onnistua millään tavalla.
Mutta katsokaa tätä taidonnäytettä. Toinen tyttäreni on värimaailmaltaan minun kanssa hyvin samoilla linjoilla ja hän ihastui näihin sukkiin välittömästi ne nähtyää. Joudunkin varmaan olemaan tarkka näiden kanssa, että saan ne pidettyä itselläni, etteivät löydy vielä tyttäreni jaloista jonain päivänä. Kengänkokomme on sama ja pidämme molemmat näistä sukista, joten vaara on melkoinen.
Ja kukas ei voisi olla ihastumatta näihin sukkiin. Kuin maalausta langoilla. Kiitos Päivi! Taitavaa työtä! Ja nyt laskemaan lankoja!
Toivomuksessani olin antanu Päiville vapaat kädet, joko sukat tai lapaset, mutta hän voisi toteuttaa ne vaikka jämälangoista. Ja värimaailmani on sininen. En halunnut mitenkään liiaksi rajoittaa, sillä ainakin itselleni käy niin, että hyvin rajoitetut toiveet ahdistavat luovuuttani ja tekeminen ei tahdo onnistua millään tavalla.
Mutta katsokaa tätä taidonnäytettä. Toinen tyttäreni on värimaailmaltaan minun kanssa hyvin samoilla linjoilla ja hän ihastui näihin sukkiin välittömästi ne nähtyää. Joudunkin varmaan olemaan tarkka näiden kanssa, että saan ne pidettyä itselläni, etteivät löydy vielä tyttäreni jaloista jonain päivänä. Kengänkokomme on sama ja pidämme molemmat näistä sukista, joten vaara on melkoinen.
Ja kukas ei voisi olla ihastumatta näihin sukkiin. Kuin maalausta langoilla. Kiitos Päivi! Taitavaa työtä! Ja nyt laskemaan lankoja!
lauantai 5. toukokuuta 2012
Mystinen lankapussi
Siirtelin eilen aamulla lankojani ja käteeni sattui kirpparilta ostamani nyssäkkä Puroa. Lankaa oli yksi täysi kerä sekä kaksi pienempää nyssäkkää. Hintaakaan ei kasalla ollut kuin 1,50. Muistin minulle jääneen samaa väri aikaisemmasta pipostani ja etsin senkin kerämyttysen käsiini. Olin juuri nähnyt selaamassani Novitassa, Talvi 2011, pipon tehdyn Purosta. Pipossa oli ollut vielä tupsu Rose Mohairista. Siinä minulle muistui taannoin kirpparilta ostamassani lankapussissa ollut sekalainen musta mohairkeräpari mieleeni. Kerille, tai siis keränlopuille ei ollut vielä löytynyt käyttöä. Siitähän tulisi pipoon tupsu. Sen sijaan, että olisin näin kesän kynnyksellä piilottanut Purot kaappiin, otinkin pyöröpuikon esiin ja päätin kutoa kerät pois kuljeksimasta. Hyvin onnistuikin. Pipoon meni 58 g lankaa ja yksi vajaa kerä jäi vielä käyttämättä. Pipokin valmistui vielä saman päivän iltana, joten ei tässä kauan mennyt.
Mutta sitten koittikin se vaikea osuus. Mihin ihmeeseen olin laittanut sen valkoisessa, pienessä muovipussissa olleen mohairkeräni tai siis oikeammin kaksi keränpohjaa? Silmissäni näin sen pussin ja ne keränöttöset siellä sisällä. Ne olivat pitkään olleet neulepöydälläni, mutta olin ne siirtänyt siitä pois muiden neuleiden tieltä. En kuitenkaan muistanut yhtään, että mihin. Olen tämän aamun käynyt läpi lankalaatikoitani toista tuntia, mutta sitä pussia vain ei ole vastaani tullut. Kaikkea muuta kivaa kylläkin. Miten voinkin kadottaa jonkun noin tyystin! Pipo on nyt ilman tupsua - ja voihan sitä niinkin käyttää - kunnes tuo mystisesti kadonnut lankapussi löytyy. Jotenkin vain olin tyytyväinen, että tein ne Purot pipoksi ennen niiden katoamista lankavarastooni.
Mutta sitten koittikin se vaikea osuus. Mihin ihmeeseen olin laittanut sen valkoisessa, pienessä muovipussissa olleen mohairkeräni tai siis oikeammin kaksi keränpohjaa? Silmissäni näin sen pussin ja ne keränöttöset siellä sisällä. Ne olivat pitkään olleet neulepöydälläni, mutta olin ne siirtänyt siitä pois muiden neuleiden tieltä. En kuitenkaan muistanut yhtään, että mihin. Olen tämän aamun käynyt läpi lankalaatikoitani toista tuntia, mutta sitä pussia vain ei ole vastaani tullut. Kaikkea muuta kivaa kylläkin. Miten voinkin kadottaa jonkun noin tyystin! Pipo on nyt ilman tupsua - ja voihan sitä niinkin käyttää - kunnes tuo mystisesti kadonnut lankapussi löytyy. Jotenkin vain olin tyytyväinen, että tein ne Purot pipoksi ennen niiden katoamista lankavarastooni.
torstai 3. toukokuuta 2012
Vappupallon muodonmuutos
Ostin itselleni Regian paksumpaa sukkalankaa vappupalloksi. Otin sen puikoille vappupäivänä ja jotain olen saanut valmiiksikin.
Ensin ihan helppoa. Suoraan kerältä muodostuvaa raidoitusta ihan perussukkaan. Mukavaa ja nopeaa kutoa. Lisäksi aivan erinomainen telkkarinkatsomisneule. Elokuva meni ja toinenkin ihan mukavasti näitä kutoessa. Lankaa näihin 38 sukkiin meni 84 g. Lankaa jäi siis ihan mukavasti 150g kerästä, mutta ei tarpeeksi toisiin samanlaisiin. Lisäksi toisessa sukassa tuli vastaan solmu tuolla varpaiden punaruskean ja tumman värin välillä ja jouduin hieman kerimään lankaa pois saadakseni taas raidat kohdalleen.Kaivoin kätköistäni tummansinisen Nalle-kerän. Ihan sitä vanhempaa, parempaa Nallea, joka ei ole vielä osannut uneksiakkaan mistään käsittelyistä. Näissä sukissa olikin hieman jännitystä, sillä luulin jo sinisten raitojen olevan kudottu koko kerästä ja mietin jo seuraavaa raidoitusta. Kerästä kuitenkin paljastui yllättäen tarpeeksi monta raitaa ja sain kuin sainkin nämä sukat kudottua ilman suurempia kommelluksia. Lankaa näihin sain uppoamaan 81 g ja kokoa sukilla se 38 numeron jalkaan vaadittava.
Nämä pienet keränpoikaset ovat jäljellä minun Vappupallostani. Siirtynevät Nallekerien loppujen kanssa samaan laatikkoon odottamaan raidoittumista johonkin työhön.
tiistai 1. toukokuuta 2012
Tuulista Vappua
Lanka: Superba Safari 4 -fädig, 71 g.
Malli: ihan oma perussukka
Puikot: 2,5 numeron bambusukkikset
Piipunhattu on jytissyt tänä vappuna. Ulkona näyttää kyllä kauniilta, mutta melkoisen kylmä tuuli siellä on. Hyvin on siis päivä kulunut sisällä käsitöiden parissa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)