Kevyet syyspalmikkopipot

Voihan pimeä päivä ja valokuvaus. Kerrankin, kun olisi jotain muuta valmista kuin niitä samoja harmaita villasukkia, niin valokuvaaminen on mahdotonta. Kahdestakin syystä. Olen yksin kotona, ei ketään mallinukeksi napattavaa ja toiseksi on pimeä päivä, jolloin värit toistuu vähän miten sattuu. Joten kaapista avuksi lautaset, että saan pipoista edes jonkinlaiset kuvat.

Tehtävänä oli tällä kertaa palmikkopipo ohuehkosta langasta. Jonkinlainen osviittainen kuvakin oli ja toiveet väreistä. Lähdin väritoivomusten kanssa luottolankakauppaani eli Ahkeraliisaan Laihialla. Juuri toivotusta langassa ei kyseisiä värejä ollut hyllyssä, mutta asiantunteva omistaja etsi minulle korvaavat langat ja hyvät löysikin. Nappasin kaksi kerää aina väriä ja hyvä oli, sillä yksi ei olisi riittänyt.

Kotona järkeilin silmukoita. Aluksi ajattelin 110 silmukkaa resoriin, kokeilin kuitenkin hieman enemmällä ja purin sekä palasin alkuperäiseen suunnitelmaan. Usein se ensimmäinen ajatus on lähinnä oikeaa. Resorissa siis 110 silmukkaa. Sitten tein kerroksen oikein ja lisäsin silmukan aina joka 11. silmukan jälkeen. Näin palmikkoa alkaessa silmukoita oli jo 120. Palmikko oli helppo, joskin mietin palmikon välikerrosten määrää, mutta päädyin tekemään palmikon joka 8. kerros. Palmikoiden välissä minulla oli 2 nurjaa, 2 oikeaa ja 2 nurjaa silmukkaa.

Kun olin tarpeeksi pitkään kutonut ja pipo tuntui omassa päässä tarpeeksi syvältä lähdin etsimään vinkkiä, miten tekisin päälaen kavennukset. Löysinkin Novitan Kevät 2010 lehdestä hyvin samannäköisen pipon kuvan. Tarkempi tutkimus ohjeeseen ja niin olin päätynyt samaan kerrosmäärään palmikoissa kuin siinäkin. Huvittihan moinen yhteensattuma, mutta muuallakin oli hyvin tuo määrä välikerroksia palmikoissa. Minulla oli pipossa vain enemmän silmukoita, kun lankani oli ohuempi. Tein kuitenkin kavennukset lähes samoin eli palmikossa kudoin kaksi keskimmäistä yhteen ja 2 nurjan silmukan kohdassa nurin ne yhteen ja 2 oikean silmukan kohdassa 2 oikein yhteen. Sitten kaksi välikerrosta kutoen nurjat nurin ja oikeat oikein. Seuraavalla kerroksella aina 2 oikein yhteen koko kerroksen ajan, yksi välikerros oikein ja jälleen 2 oikein yhteen koko kerroksen ajan. Tein kavennukset vielä kerran yhden välikerroksen jälkeen ja päättelin silmukat. Minun käsialallani näin muodostui sopiva pipo tyttäreni ja omaan päähän. Sellainen kevyempi perusvillapipo. Ja teen näitä kyllä tällä ohjeella vielä muitakin.

Malli: Peruspalmikkopipo

Lanka: Marks &Kattens Superwash Safir, ruskea väri nro 1421, 58 g

Gjestal Maija, harmaa väri nro 203, 52 g.

Puikot: Nro 3 ja 3,5 addin pyöröt ja 3,5 sukkapuikot

Tämän päivän posti toi mukavan alun seuraavaan Seinäjoen sairaalaan menevään sukkapussiin. Suloisia Lise-Loten mallilla tehtyjä pikkusukkia ruskan sävyissä sekä valkoisia ensilumen sukkia, parit junasukan ohjeella. Kiitos, sukkia tarvitaan.