Hämmästyttävää, miten jotkut kasvit tulevat lumen alta vihreinä. Osa tästäkin tuoksukurjenpolvikasvustosta on ruskeaa ja kuollutta, mutta sitten aina välillä on näin vihreitä yksilöitä uhmaamassa kevään kylmiä. Vielä kun lupaavat kylmää jaksoa tähän, niin on kasvilla tarkeneminen. Mutta mikä voima näillä pienillä kasveilla onkaan ponnistaessaan jäisestä maasta kohti aurinkoa.
Olisipa minullakin moisia voimia. Olin poikkeuksellisesti lauantaina töissä ja nyt on sitten loppu lauantai mennyt vähän kuin ohi huilatessa. Välikäsityönä ollut sytomyssy tosin valmistui juuri äsken. Ehkä sitä kautta saan jaettua voimaa jollekulle. Lankana oli cotton 8, bees, jonka sain taannoisella lomamatkallamme Pohjolan Langasta. Kerä menikin tähän, vähän tummaa ruskeaa jouduin jopa käyttämään lisänä, painoa 47 g. Saman langan marjapuuronpunaisesta taas jäi lankaa jäljelle. Hyvin on eri väreissä juoksevuudessa eroja. Nämä kaksi väriä olivat keskenäänkin hyvin erilaiset tehdä. Järjestyksessä 122. sytomyssy.
Olet oikein sytomyssyhyväntekijä. Minä en ole vielä ensimmäistäkään kutonut. Toivottavsti en koskaan tule niitä tarvitsemaan, koska silloin kokisin kyllä suurta syyllisyyttä, etten saa itsestäni tuollaista hyvää tekoa irti millään.... Sinun purkkapussesitasikin oli hyötyä, käypä kurkkaamassa blogissani!
VastaaPoistaTosiaan, hauskoja ovat tuollaiset osittain ikivihreät kasvit. Heti lumen sulettua valmiina kesän kukoistukseen.
VastaaPoistaOlet sinä ahkera, vietätkö ainuttakaan vapaahetkeä ilman, että sinulla olisi joku käsityö meneillään ? ;)
Heh, kun katsoo millä tahdilla valmiita käsitöitä syntyy niin ei uskoisi että sinulta on voimat vähissä ;) t. Eija
VastaaPoistaKäsityöt onkin se minun keino rentoutua ja nollata työasiat päivittäin. Mitä stressaantuneempi, sitä nopeammassa tahdissa syntyy;)
VastaaPoistaIhana, maitokahvin sävyinen pipo.. Todella kaunis kuviointi!
VastaaPoista