torstai 17. tammikuuta 2013
Kuten viime vuonna
Vanhojen tanssit lähestyy ja nyt on puikoilla Ansa myös toiselle tyttärelle. Tänä vuonna minulla on seurattavana kaksi kaunista nuorta naista siellä tanssilattialla. Neulontavuoteni alkoi kuten viime vuonnakin. Neulon Ansaa käytettäväksi tanssiaispuvun kanssa siirryttäessä koululta toiselle. Mukava ja kaunis hupullinen viitta, joka on helppo laittaa harteilleen lämmittämään. Vasta noin puolet langasta käytettynä, joten vielä saa aika monta kerrosta kutoa ennen kuin tämä on valmis. Välipalana teen aina jotain pienempää, sillä painava neule käy käsien päälle ja valmistuminenkin kestää. Silti mukavaa neulottavaa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Viime vuonna katselin kaihoisasti neulomaasi Ansaa ja nyt omien vanhojentanssien lähestyessä laitoin äidin sellaista neulomaan. Aikataulu on ehkä hänen neuletahdilleen vähän tiukka, mutta kyllä se pikkuhiljaa näyttää valmistuvan! :)
VastaaPoistaNo, siinäpä taa yksi oivallinen syy miksi samaan aikaan on hyvä olla useampi työ tekeillä :)
VastaaPoistaVoi, taas sellainen ihanuus, muistan sen edellisen, kun en mainannut saada silmiäni siitä irti, niin ihana on tytölle lämmikkeeksi.!
VastaaPoistaMä en voi mitään isompaa tehdä, niska ei kestä. Ihanaa käydä katselemassa, kun muut isoja töitä tekevät :) Mukavaa alkanutta vuotta!
VastaaPoistaKun olisin himpun verran kätevämpi, tanssisi minunkin tyttäreni tuollaisessa kaunokaisessa. Luultavasti joudumme tyytymään johonkin valmiiseen...
VastaaPoistaTuo on aivan ihana, ihastelin sitä jo silloin ensimmäisellä kerralla. tyttäresi saa olla ylpeä kantaessaan noin kaunista viittaa.